Valtiovarainministeriö vei keskiviikkona päätökseen kahdenväliset budjettineuvottelut eri ministeriöiden kanssa. Kysymys oli enimmäkseen budjettimomenttien hienosäädöstä, sillä isommat ja poliittisluonteiset kysymykset päätetään koko hallituksen voimin budjettiriihessä elokuun lopulla.
Eilen ministeriöistä olivat vuorossa liikenne ja viestintä, sisäasiat, oikeus, opetus, puolustus ja valtiovarainministeriön oma budjetti sekä presidentin kanslia. Lisäksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) neuvotteli kuntarahoista hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) kanssa.
Budjettiriihen isoihin asioihin jäi kuntien talousahdingon helpottaminen. Keskustan piirissä havitellaan noin 200 miljoonan euron lisätukea. Kuntaministeri Kiviniemi on yhtynyt pääministeri Matti Vanhasen aiemmin esittämään ajatukseen, että kuntien lisäraha olisi ehdollista. Rahaa tulisi vain, jos syksyn työmarkkinaratkaisu olisi kunnissa maltillinen eli palkankorotukset olisivat hyvin pienet.
Kataisen ja VM:n esitys ei lupaa kunnille lisärahaa lainkaan, ei ainakaan ennen budjettiriihtä. Katainen on katsonut, että kuntia tuetaan jo tehdyillä ratkaisuilla noin 600 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Summa koostuu työnantajan Kela-maksun poistosta, kuntien yhteisövero-osuuden nostosta sekä kuntien mahdollisuudesta nostaa kiinteistöveroa.
Valtiovarainministeriö käsitteli eilen vielä kertaalleen myös ministeriön oman budjettiesityksen.
Ministeriön esitys kunnallisveron perusvähennyksen korotuksesta 2 000 euroon ei näillä näkymin keskustalle riitä, joten sekin jää budjettiriihen murheeksi.
Perusvähennys koskee alle 1 400 euroa kuussa tienaavia, ja korotus toisi esimerkiksi työmarkkinatuen varassa eläville 11 euron kevennyksen kuukaudessa.
Keskustan piirissä on puhuttu perusvähennyksen nostamisesta 3 000 euroon tai johonkin 2 000:n ja 3 000 euron välille.
Budjettiesitys on tässä vaiheessa kokonaissummaltaan noin 50 miljardia euroa. Budjetin alijäämään on tarkoitus rahoittaa noin 13 miljardin euron velanotolla.
uutiskirje 
