”Työttömyyden kasvu velkaantumista pahempi ongelma”
Työttömyyden kasvu on tällä hetkellä suurempi ongelma kuin valtion velkaantuminen, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen sanoo. Hän muistuttaa, että viime laman suurtyöttömyydestä irti pääseminen vei 15 vuotta ja se oli paljon vaikeampaa kuin valtion velan tason jäädyttäminen.
– Vaikka nyt ollaan erilaisessa tilanteessa, niin selvästi rohkeammin pitäisi elvyttää, Nevalainen vinkkaa hallitukselle.
Hän panisi vauhtia rakennustoimintaan ja aikaistaisi julkisia investointeja, jotka joka tapauksessa on lähivuosina toteutettava.
– Virkamiestyöryhmä teki niistä joitakin esityksiä, mutta päätöksiä tehdään vasta budjettiriihessä, jos tehdään.
Hallitus käy budjettiriiheen vajaan parin viikon kuluttua.
Nevalainen sanoo hallituksen panostaneen veroelvytykseen, vähemmän menoelvytykseen. Veronalennuksista päätettiin jo ennen akuuttia talouskriisiä.
– Niiden voi ajatella jonkin verran piristävän taloutta, kun käytettävissä olevat tulot hieman lisääntyvät. Osa näistä tuloista pannaan kuitenkin sukanvarteen ja osa menee tuontitavaroiden ostoon.
– Työllisyyden kannalta menoelvytys olisi paljon veroalea tehokkaampaa.
Nevalaisen mukaan työttömyys tästä vielä kasvaa, mutta sen kasvuvauhtiin hallitus voisi vaikuttaa finanssipolitiikallaan.
Maltillinen velkataso
Valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa noin 13 miljardia euroa. Eikö se elvytä?
– Pitää ottaa huomioon niin sanotut automaattiset vakauttajat, kun verotulot putoavat ja menot kasvavat esimerkiksi työttömyysmenojen kasvun seurauksena. Valtion budjetin alijäämä kasvaa, mutta se ei ole päätösperäistä elvytystä.
Nevalainen viittaa niissä hallituksen päätöksiin esimerkiksi lisärakentamisesta tai -investoinneista.
– Silloin tehdään julkisia menoja lisääviä ratkaisuja. Päätösperäinen elvytys vaikuttaa työllisyyteen aika tehokkaasti.
Nevalainen katsoo, että hallitus voisi tässä suhteessa terästäytyä pelkäämättä velanottoa.
– EU-maihin verrattuna Suomen valtiovelan taso on matalammasta päästä, eikä velkaantumisvauhtikaan ole kuin keskikastia. Vauhti voi kiihtyäkin, mutta ei siltikään oltaisi vielä lähellä hallitsematonta tilannetta, Nevalainen huomauttaa.
Suomen perinteisiin kuuluu hänen mukaansa, että valtiontalous tulee aina ennen työllisyyttä, muualla työttömyyden kasvu nähdään velkaantumista pahempana peikkona.
Mistä kasvuveturi?
Selviä merkkejä talouden käänteestä parempaan ei Nevalaisen mukaan vielä ole, vaikka heikentyminen on tasaantunut.
– Vuodenvaihteessa Suomella voi olla valoa näkyvissä, mutta tämä vuosi mennään heikoissa kantimissa. Kuluttajien ja yrittäjienkin luottamus on vähän kohentunut, mutta tuotantoluvut eivät ole vielä korjaantuneet. Elpyminen on tulossa, mutta ei aivan lähiaikoina.
Talouskriisin ydin löytyy heikosti vetävistä vientimarkkinoista. Sellaista veturia kuin tietotekniikka, joka viime laman jälkeen vetäisi talouden kasvuun, ei ole tiedossa. Perinteiset vientialat, metsä- ja metalliteollisuus, ovat vaikeuksissa.
– Teollisuuden rakenne painottuu investointitavaroihin. Niiden markkinat elpyvät kulutustavaroita hitaammin. Suomi ei sen vuoksi päässe mukaan ensimmäisen aallon kasvuun.
Toivottomaksi Nevalainen ei suostu. Vaikka tutkimus- ja tuotekehityslinjoilta ei heti löytyisikään uutta vetojuhtaa, hän sanoo, että kasvun lähde voi löytyä joltakin perinteiseltä alalta. – Ilmastonmuutokseen liittyvissä energiatuotantojärjestelmissä joku voi olla sellainen, että se alkaa vetää vahvasti. Jonkin suuremman syntymiseen menee aikaa.
– Nokian kaltaista tekijää ei ole käsissä, mutta tuskin kukaan syvimmän laman aikana 90–luvulla aavisti, miten isoksi tietotekniikkasektorin kasvu muodostuisi. Se yllätti kaikki, Nevalainen sanoo.
uutiskirje 
