KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Esko Seppänen Björn Wahlroosin kirjasta: Rahatalouden torakoita sekä kirppuja, luteita ja täitä

Björn Wahlroos arvioi perheensä säästävän sata miljoonaa euroja perintöveroissa, koska on muuttanut Ruotsiin. Esko Seppänen ei usko lukuun, koska Wahlroos voisi helposti kiertää veron. Seppäsen mielestä Wahlroos tekee vain propagandaa rikkaiden perintöverohelpotusten puolesta.

Björn Wahlroos arvioi perheensä säästävän sata miljoonaa euroja perintöveroissa, koska on muuttanut Ruotsiin. Esko Seppänen ei usko lukuun, koska Wahlroos voisi helposti kiertää veron. Seppäsen mielestä Wahlroos tekee vain propagandaa rikkaiden perintöverohelpotusten puolesta. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Maailman taloudellisen eliitin jumaltarustossa rahavalta puetaan yleisen edun valekaapuun. Siitä myös Björn Wahlroos löytää oikeutuksen toiminnalleen.

Esko Seppänen
29.3.2015 13.02
Fediverse-instanssi:

Björn Wahlroosin uusi kirja on Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta.

Se on puhdasoppinen alkeisoppikirja markkinauskovaisten ristiretkelle entistä ”vapaamman” ja kovemman markkinatalouden puolesta politiikkaa ja hyvinvointivaltiota vastaan.

Kun tässä pyhässä sodassa ”markkinat valitsevat sijoittajista voittajat ja kitkevät pois häviäjät”, Wahlroos esittelee vain rikkaita sijoittajia ja voittajia, vaikka ei ole voittajia ilman köyhiä häviäjiä.

Taloudellinen valta

Taloustieteilijä Nicholas Georgescu-Roegenin luonnehtii valtaa niin, että ”jokainen eliittiryhmä luo aina uuden sosiaalis-poliittisen mytologian, jonka avulla tilanne pysyy hallinnassa ja jonka avulla eliitti pystyy ylistämään itse tuottamiensa hallinnollisten palvelujen arvoa rahvaan silmissä saaden sillä tavalla omien etujensa kaikkinaisen lisääntymisen näyttämään itsestään selvältä.”

Maailman taloudellisen eliitin jumaltarusto, jossa rahavalta puetaan yleisen edun valekaapuun, on kansantaloustiede. Siitä Wahlroos löytää oikeutuksen muita ”lahjakkaampien” ihmisten rahojen jopa kymmenentuhatta kertaa duunarin palkkaa paremmalle ”tuottavuudelle”. Se on porvariston ”inhimillistä pääomaa”. Se on ahneutta, viekkautta, röyhkeyttä ja iso ripaus onnea. Finanssikapitalismi ja rahastovalta eivät tee tilaa sille inhimilliselle pääomalle, jota edustavat työtä tekevät itsenäiset yrittäjät.

Emu, siivetön lintu

Wahlroos pitää virheenä sitä, että Suomi liittyi Emuun ja luopui omasta rahapolitiikasta.

Missä hän oli ja mitä mieltä hän oli silloin, kun markasta luovuttiin?

Kokoomusta edustavien poppamiesten Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen Suomelle rummuttaman sadetanssin yhteydessä on kovin vähän puhuttu siitä, miten edullista oli Ruotsille – kansanäänestyksen tuloksen perusteella ja vastoin maan poliittisen eliitin ja sen median kantaa – jäädä ulos Emusta. Siitäkin syystä Ruotsin talous voi meitä paremmin.

Wahlroos analysoi aivan oikein, että Emun kautta on EU:n talouspolitiikasta kitketty pois joustot ja taloudellinen kasvu, jota kapitalismi tarvitsee näivetyksen torjuntaan. Hän muistuttaa niistä eduista, joita liittyi vanhan ajan devalvaatio–inflaatio -sykleihin mutta asettuu puolustamaan Emuun kuuluvia sisäisen devalvaation pakkoja ja saksalaista talouskuria. ”On saatettava työmarkkinat kilpailuoikeuden piiriin ja lakkautettava kartellit kuten yleissitovat työehtosopimukset.”

EU:ssa sisäinen devalvaatio on työttömyyttä, palkkojen ja eläke-etujen leikkauksia, julkisten palvelujen alasajoa sekä niiden kilpailuttamista, ulkoistamista, liikelaitostamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Se on ollut yksisilmäistä inflaation vastaista taistelua. Inflaatiosta jäljempänä.

Emun mukanaan tuoma sisäisen devalvaation pakko on kysymys, johon ei Suomen – eikä EU:nkaan – vasemmistolla ole esitettävänään uskottavaa vaihtoehtoa. Ennen vaaleja puhutaan kyllä elvytyksestä (velalla), mutta vaalien jälkeen Suomessa toimeenpannaan sisäinen devalvaatio. Poliitikot ovat menettäneet vallan itsenäiseen päätöksentekoon.

Sayn laissa unohtuu kysyntä

”Nalle” on jäänyt rahapolitiikassa hämmästyttävällä tavalla ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa opettamiensa vanhojen oppien sekä vangiksi että vartijaksi. Hän uskoo edelleen rahan kolmatta sataa vuotta vanhaan kvantiteettiteoriaan ja toista sataa vuotta vanhaan Sayn lakiin.

Sayn lain mukaan tarjonta luo aina oman kysyntänsä. Englantilainen taloustieteilijä John Maynard Keynes hylkäsi tämän tarjonta-automaatin talouden tasapainottamisessa ja nosti tarjonnan rinnalle kysynnän tärkeyden. Wahlroosia kiusaa se, että Keynesin seuraajat edustavat sellaista vasemmistolaista elinvoimaa, ettei heitä voi hävittää – niin kuin ei torakoitakaan – vetämällä vessan pytystä alas.

Rahapolitiikassa Wahlroos kiinnittää itsensä 1700-luvulla syntyneeseen monetaristiseen perinteeseen, jota edustaa rahan kvantiteettiteoria: MV=PT (rahan määrä x rahan kiertonopeus = hintataso x taloudellisen toimeliaisuuden määrä).

Kvantiteettiteoria ei
tunne virtuaalirahaa

John Kenneth Galbraith ilmaisee asian selkeästi: ”Prosessi, jolla pankit luovat rahaa, on niin yksinkertainen, että sitä ihmismieli hylkii.”

Jostakin syystä Euroopan suurimpiin pankkeihin kuuluvan (ja Ruotsin valtion erityissuojelukohteen) Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mieli hylkii – 279 000 euron vuosipalkkiolla – tätä pankkivaltaa. Hän kirjoittaa, että keskuspankit laskevat liikkeelle uuden rahan. Kun sama mies kirjoittaa myös, että ”globalisaatio ja finanssi-innovaatiot ovat kasvattaneet maailman rahoitusmarkkinat moninkertaisiksi”, kvantiteettiteorian pohja pettää. Todellisuudessa yksityiset pankit ovat luoneet rahaa tyhjästä tuotteistamalla ne velat, joista raha syntyy, moneen kertaan. Raha on aina jonkun velkaa sille, joka sillä operoi.

Suoranaista myrkkyä reaalitaloudelle on ollut se rahan tuotanto rahasta, joka on tehty velkojen arvopaperistamisella (securitisation) ja maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluvan Warren Buffetin nimeämillä ”talouden joukkotuhoaseilla” eli johdannaisilla. Sen lisäksi pankit käyttävät hallussaan olevia (asiakkaidensa ja keskuspankkien) rahoja vivuttamiseen eli ne ostavat pienellä omalla pääomalla ja suurella lainaosuudella finanssituotteita, joiden arvonnousun ne ottavat kokonaan itselleen sijoittamansa vähäisen oman pääoman tuottona.

Pankit eivät tuota appelsiineja, joiden kaupankäynnillä Wahlroos kuvaa talouden toimintaa vaan ne tekevät rahaa rahasta. Kun Nordean konsernijohtaja Christian Clausen vastusti ankarasti kansoille maksuun tulevien pankkiriskien minimointia eli ns. Liikasen komitean ehdotusta pankkien jakamista talletuspankkeihin, joiden talletukset turvataan, ja investointipankkeihin, joiden riskit jäävät niiden itsensä maksettaviksi, hän oli myös Wahlroosin asialla. ”Nallen” tänä vuonna Sammolta saamat 19,5 miljoonan aliverotetut osinkotuotot hänen ”inhimillisestä pääomastaan” ovat peräisin myös Nordean kasinopeleistä.

Pankit synnyttävät keskuspankkien tilinpidon ulottumattomiin rahaa, joka on kiinnittynyt johonkin finanssituotteeseen sen rahan äitipankin taseessa. Jos rahasta tehdyt tuotteet eivät mene kaupaksi, tämä itse tehty raha on silloin vain kuvitteellista eli virtuaalista. Hyvän kuvan virtuaalirahatuotteiden kaupankäynnistä saa siitä, että maailman pörssien ja sitä kautta reaalitalouden ulkopuolelle on laskettu liikkeelle kaksitoista (12) kertaa enemmän arpajaisiin rinnastettavaa virtuaalista johdannaisrahaa ja sen lisäksi tuntematon määrä moneen kertaan arvopaperistettua velkaa.

Nämä finanssituotteet ovat eräänlaista rahan sinilevää, joka on näin suurina määrinä esiintyessään myrkkyä reaalitaloudelle.

Keskuspankkien bittiraha

Kun keskuspankki luo rahaa tyhjästä lisäämällä taseensa molemmille puolille saman summan, sekin raha lähtee kiertoon pankkien välityksellä.

EU:ssa keskuspankkiraha on valunut pankeista reaalitalouden sijasta finanssitalouteen, jossa sillä on elvytetty muun yhteiskunnan näkökulmasta hyödyttömiä ja tarpeettomia sijoituksia rahatalouteen. Ei siis ihme, että Wahlroos tukee näitä Euroopan keskuspankin (EKP) toimia.

EKP laskee seuraavan puolentoista vuoden aikana pankkien kautta liikkeelle katteetonta bittirahaa yli biljoona (12 nollaa) euroa. Pankit saavat päättää, ohjataanko näitä julkisia varoja valtioille nykyistä halvemmaksi velaksi vai jatkuuko pörssielvytys ja rahan joukkopako tuottavista investoinneista finanssituotteisiin.

Inflaatiolle olisi kysyntää

Rahan kvantiteettiteoriaan uskovalla Wahlroosilla on merkillinen näkemys inflaation (ja siihen liittyen deflaation) olemuksesta. Inflaatio on hänelle vain rahataloudellinen ilmiö: rahasta on ylitarjontaa eli sitä on liian paljon kierrossa, eikä tavaroiden tai palvelusten hinnoilla ole vaikutusta inflaatioon (tai deflaatioon).

On ilmeistä, ettei maailmassa ole paluuta kriisin ja romahduksen pelon varjosta talouden normaalitilaan ilman nykyistä suurempaa rahan arvoa huonontavaa inflaatiota. Puolitoista kertaa maailman kansantuotetta (BKT) suurempaa valtioiden ulkoista velkaantumista ei pystytä hoitamaan nykyisellä deflaation kovettamalla rahalla. Inflaatiota tarvitaan myös sulattamaan yksityisten pankkien taseiden myrkylliset finanssituotepakasteet niin että pankit voivat tulla toimeen omillaan ilman keskuspankkien niille antamaa pysyvää tekohengitystä.

Wahlrooskin lienee periaatteessa tämän inflaatiopuolueen miehiä niin kuin yllättävän monet rahoitusalan ammattilaiset.

Enemmän kapitalismia

Kaiken kaikkiaan Wahlroosin kirja ei ole ihan huono. Siinä paljastuu tämän ajan hegemonisen vallan torakka-ajattelu, ja se vastaa kysymykseen ”missä on se rahan mahti, joka puuttuu kansalta”.

Kirjoittajan mukaan ”mikäli haluamme parantaa maailmaa, tarvitsemme enemmän emmekä vähemmän kapitalismia”. Enemmän kapitalismia olisi muun muassa se, että maapallon väestönkasvuun suhtauduttaisiin kuin hiilidioksidiin; että nuorille pareille huutokaupattaisiin perheen lisääntymisoikeuksia. Enemmän kapitalismia olisi siis se, että vain rikkaat saisivat tehdä lapsia.

Kapitalismiin kuuluvat riskit, kriisit ja romahdukset. Se, mikä menee ylös, tulee myös alas, sanoo Galbraith. Kun ”Nallen” mielestä ”nyt me olemme jo oppineet, mitä kriisin sattuessa pitää tehdä”, se on toiveajattelua.

Kapitalismin kriisi yllättää aina uudelleen ja uudelleen.

Björn Wahlroos: Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Otava 2014. 367 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset