Vain vähemmistö hakeutuu siviilipalvelukseen vakaumuksen perusteella. Lain edellyttämän vakaumuksen rinnalle keskeiseksi palvelukseen hakeutumisen perusteeksi ovat tulleet käytännölliset syyt, kuten mahdollisuus kotona asumiseen, normaali työaika, työkokemus ja ajankohdan joustavuus.
Noin puolet siviilipalveluksen suorittajista tulee siviilipalvelukseen varusmiespalveluksen kautta. Voimakkaimmat varusmiespalveluksesta pois työntävät tekijät liittyvät tuvan yksityisyyden puutteeseen, koulutuksen ryhmäkuriin ja muihin tekijöihin, jotka kasarmilla poikkeavat arkielämästä.
Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön maanantaina julkaisemasta tutkimuksesta. Sen mukaan siviilipalveluksella on nuoria työhön integroiva merkitys, sillä kokemukset sekä koulutusjakson että työpalvelun osalta ovat huomattavan myönteisiä.
Siviilipalveluksen tarkoituksena on asevelvollisen vakaumuksen huomioivan palvelusmuodon tarjoaminen maanpuolustusvelvollisuuden suorittamiseksi. Vuosittain siviilipalveluksen suorittajia on 1600-1800 henkeä siviilipalvelusvelvollisiin kuuluu niin korkea-asteen suorittaneita kuin syrjäytymisriskin piirissä olevia.
Siviilipalveluksesta on aiemmin ollut saatavissa erittäin vähän tutkimustietoa. Nyt julkaistava tutkimus on laajin lajissaan ja se antaa kattavan kuvan suomalaisesta siviilipalveluksesta. Vastaajina oli 1 897 velvollista. Lisäksi 728 työpalvelun esimiestä vastasi kyselyyn.
Tutkimus on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.
uutiskirje 
