Puuliitto katkaisi metsäkonealan sopimusneuvottelut tiistaina 1. joulukuuta. Liiton mukaan edellytyksiä sopimiselle ei tällä hetkellä ole, koska työnostajia edustava Koneyrittäjien liitto yrittää ajaa neuvotteluissa läpi merkittäviä heikennyksiä työntekijöiden palkkaukseen ja työsuhteen muihin ehtoihin.
– Vuonna 2008 sovimme yksituumaisesti järjestelmän, jonka romuttamista he nyt edellyttävät. Puuliitto on vaatinut täsmälleen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen osan mukaista 0,43 prosentin korotusta, kertoo liiton työehtosihteeri Harri Häkkinen.
Puuliiton lähtökohtana ja tavoitteena neuvotteluissa on yksinomaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen palkkaratkaisun aikaansaaminen. Liitto on jo aikaisemmin irtisanonut metsäkonealan työehtosopimuksen päättymään 30. marraskuuta alkaen.
Liitto edellytti vain sovitussa pysymistä
Korotuksen oli sovittu tulevan voimaan kuluvan joulukuun alusta ja kestävän tammikuuhun 2017 asti. Työnostajat vaativat palkankorotuksia siirrettäväksi alkamaan vasta huhtikuussa 2016. Käytännössä korotusjakson lyhentyminen tarkoittaisi palkankorotuksen jäämistä 0,20–0,30 prosentin tienoille.
Koneyrittäjät puolestaan sanovat tiedotteessaan 1. joulukuuta tarjonneensa yleistä työmarkkinalinjaa vastaavaa palkankorotusta, 12 senttiä tunnilta.
– Me olisimme voineet jatkaa neuvotteluita, mutta Koneyrittäjien liitto edellytti, että annamme periksi meille niinkin tärkeässä asiassa kuin palveluvuodet. He olisivat halunneet vyöryttää ammattikokemusvuosia useita vuosia eteenpäin, mikä olisi tarkoittanut keskimäärin 5–7 prosentin palkanalennuksia.
Ammattilaisille roimat palkanalennukset
Huomattavalla osalla sekä ”ajomiehistä” että ”motokuskeista” työkokemusta alalta on kymmenisen vuotta. Työntekijöiden keski-ikä sekä ajo- että hakkuupuolella on noin 40 vuoden tienoilla.
– Työnantajat sanoivat aiemmin, että harjaantumattoman kuskin opastaminen työhön vie vuodesta kahteen. Nyt, kun olisi ammattitaitoisia työntekijöitä, niin lähdetään esittämään tällaista. Koneyrittäjien toimintaa täytyy pitää täysin harkitsemattomana.
Yhteensä metsäkonealalla työskentelee noin 4 000 työntekijää. Monille jaksotyöjärjestelmän piirissä oleville sopimuksen määräytymisperusteet ovat epäselviä.
– On myönnettävä, että he jotka ovat jaksotyöjärjestelmän piirissä, heille se on hieman vaikeasti tulkittavaa tekstiä. Työnantaja voi määrätä työpäivän olemaan jopa kymmenen tuntia viitenä päivä viikossa, mutta työajan tasoittuminen jakson aikana tahtoo jäädä toteutumatta.
Useat yritykset viranomaistutkinnassa
Häkkisen mukaan viimeisen vuoden aikana useat metsätyöyritykset ovat joutuneet viranomaisten tutkintaan.
– On ylitetty kaikki ylityömääräykset ilman mitään sopimuksia. Sanon suoraan, että pitkät työpäivät ovat alalla hyvin yleisiä. Niitä edellytetään tehtäväksi, eri asia sitten maksetaanko ylityökorvauksia.
– Myös työmatkat ovat alkaneet venyä kohtuuttoman pitkiksi, vaikka ne tietysti ne ovat pitkiä jo työn luonteen vuoksi. Työpäivän pituus saattaa venyä 14–15 tuntiin, mikä onkin yksi asia, johon pitäisi löytyä joku järkevä ratkaisu.
Työmatkat saattavat olla useitakin tunteja, mutta ne lasketaan työajaksi vain, jos ajoon liittyy työmaahuoltoa. Minkäänlaisia korvauksia työmatkoista ei makseta. Korotettuun ateriakorvaukseenkin tarvitaan verottajan vuodelta 2012 peräisin olevan tulkinnan mukaan 11 tunnin työpäivä.
Yrittäjät lupailevat lomautuksia
Koneyrittäjien liitto perustelee vaatimuksiaan sillä, että sen mukaan odotettavissa on poikkeuksellisen huono työtilanne. Yrittäjien mukaan se, että koneista olisi käytössä 40–70 prosenttia merkitsisi monille koneyrityksille tarvetta lomauttaa kuljettajia.
”Tuoreen selvityksen mukaan metsäkoneyritysten tulokset mataavat nollatasolla ja metsäteollisuus on jyrännyt urakointisopimusneuvotteluissa yrittäjille miinusmerkkisiä sopimuksia”, sanotaan Koneyrittäjien liiton toimitusjohtajan Matti Peltolan allekirjoittamassa tiedotteessa.
”Käytännön työssä olevat kuljettajat tämän kyllä ymmärtävät”, työnostajapuoli arvelee niin ikään. Koneyrittäjien liitto edustaa valtakunnallisesti 2500 energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjää.
Metsäteollisuuden kokonaisvienti oli heinäkuussa neljä prosenttia enemmän kuin viime vuonna nousten 22 prosenttiin Suomen kokonaisviennistä. Syyskuussa se kääntyi kahden prosentin laskuun, kertovat Tullin tilastot. Viime vuonna metsäteollisuuden viennin arvo oli 11 miljardia euroa.
lehti 