Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on huolissaan hallituksen kaavailusta yksityistää lemmikkieläinpäivystys.
Neuvottelukunta katsoo, että kuntien vastuulle kuuluvan pieneläinpäivystyksen siirtäminen yksityisille ammatinharjoittajille todennäköisesti vähentäisi päivystyspaikkoja erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja siten pidentäisi eläimen hoitoonpääsyaikaa. Se pelkää, että lisäksi yksityistäminen voisi lisätä myös tahallisen lemmikkieläinten hyvinvoinnin laiminlyönnin riskiä sekä aiheuttaa alueellista ja taloudellista eriarvoisuutta.
Maa- ja metsätalousministeriön selvitys eläinlääkäripalveluiden kustannustehokkaasta saatavuudesta ja kattavuudesta valmistuu ensi syksynä.
Toislajisen eläimen kanssa saatu kontakti on palkitseva.
Lemmikitkin hyötyeläimiä
Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja, dosentti Laura Hänninen korostaa lemmikkien merkitystä yhteiskunnassa ja pitää tärkeänä niiden hyvinvointia.
Hänninen on neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.
– Meidän pitäisi puhua enemmän eläinten terveysvaikutuksista ihmisille, hän sanoo.
– Yhä voi törmätä ihmisiin, jotka vähän nolostuen ja arkaillen kertovat, kuinka ovat kovasti kiintyneitä eläimeensä ja kuinka pahasti kolahti eläimen kuolema. Mielestäni on hienoa, että eri eläinlajit kykenevät solmimaan kiinteitä suhteita keskenään. Parhaimmillaan ihmisen ja toislajisen eläimen välinen kumppanuussuhde on molemminpuolinen.
Hänninen on tutkinut tuotantoeläinten hyvinvointia, mutta ei näe suurta eroa niiden ja lemmikkien välillä.
– Lemmikkieläimet ovat myös eläinten käyttöä siinä kuin tuotantoeläimetkin, hän sanoo.
Hän sanoo itse puhtaasti nauttivansa eläinten seurasta.
– Tutkimustyön kautta tiedostaa, kuinka olemattomat ovat erot meidän ja toislajisten eläinlajien välillä. Siinä tiedostaa myös mahdollisuuden vuorovaikutukseen eri eläinlajien välillä.
Kauas ja kallista
Neuvottelukunta muistuttaa lemmikkieläinpäivystyksen yksityistämisen tarkoittavan erityisesti harvaan asutuilla alueilla sitä, että päivystys siirtyy kauas käyttäjistä, sillä tiheän päivystysverkon ylläpitäminen ei ole yksityisille toimijoille kannattavaa.
– Jo nykytilanteessa osissa Suomea lemmikkieläimen kuljettaminen päivystykseen vie kohtuuttomasti aikaa, on kallista ja käytännössä mahdotonta, toimikunta toteaa.
– Pieniä, rahallisesti vähäarvoisia eläimiä ei välttämättä viedä hoitoon ollenkaan ja ne voidaan jopa lopettaa omatoimisesti kyseenalaisin menetelmin.
Neuvottelukunta pelkää, että harvenevan palveluverkon asiakashinnat voivat myös nousta niin korkeiksi, ettei kaikilla eläinten omistajilla ole varaa viedä lemmikkiään päivystykseen saamaan ensiapua. Tämä vaikuttaa suoraan eläinten hyvinvointiin.
Vaikea mitata
Hänninen toteaa, että eläinten vaikutus ihmisten terveyteen, mielenterveyteen ja vaikkapa kivun hallintaan on asia, jota on vaikea mitata euroissa.
– Siksi se usein ohitetaan, hän sanoo.
Hän muistuttaa lemmikkieläinten tuomista hyödyistä.
Suomessa käytetään noin 5 000 erilaista lajia – kalat ja matelijat mukaan lukien – seura- ja harrastuseläimenä.
– Ihan jokainen niistä kykenee rikastuttamaan oikeassa hoidossa ihmisen elämää, tuomaan mielihyvää, laskemaan verenpainetta, lisäämään älyllisiä haasteita, tuomaan uusia sosiaalisia suhteita muiden harrastajien kanssa, hän arvioi.
– Tässä oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Ehkä ensimmäisenä voisimme tuoda yhteiskunnassa eläinten merkityksen ihmisen terveyden edistäjänä vielä näkyvimmin esiin. Eläimet vaikuttavat positiivisesti monen ihmisen elämään.
Lisäksi on perinteistä avustusta liikuntarajoitteisille, näkö- ja kuulovammaisille, sokeritautisille, epileptikoille, autisteille.
– Sen lisäksi että eläimet voi kouluttaa töihin avustamaan ihmistä, toislajisen eläimen kanssa saatu kontakti on palkitsevaa, tuottaa mielihyvää sekä terveille että sairaille ihmisille.
Myös erilaiset virike- ja terapiaeläimet näyttävät lisääntyvän.
– Eläimiä käytetään avustajatehtävissä mielenterveyspotilaiden hoidossa. Vuodeosastoilla on koiria ja kissoja, ratsastusterapiaa käytetään hyvinkin monenlaisen sairauden ja vamman hoitona. Lukukoirat rauhoittavat levotonta luokkaa ja kannustavat ääneenlukemista, Hänninen luettelee.
Hänestä eläinten positiiviset vaikutukset pitäisi huomioida lainsäädäntöä tehtäessä.
lehti 