Nord Stream-kaasuputkiyhtiön avustaminen vei entisen pääministerin Paavo Lipposen mahdollisuudet päästä EU-presidentiksi. Brysselin parlamenttilähteiden mukaan Puola ja Baltian maat asettuisivat vastustamaan Lipposen presidenttiyttä, koska hän toimii saksalais-venäläisen Nord Streamin asiantuntija-avustajana. Maat vastustavat kaasuputkea sekä sotilaallisista että poliittisista syistä.
Lipposen takana ovat vahvasti olleet EU:n suuret maat, joissa häntä on ajoittain pidetty jopa ykkösehdokkaana.
Käytännössä Lipposen mahdollisuudet kaatuivat jo kuitenkin Euroopan parlamentin sosialistiryhmän päätökseen tavoitella ensisijaisesti korkean edustajan eli ulkoministerin posti. Tämä siksi, että ulkoministerin merkitys tulevassa komissiossa on suuri. Hän saa 700 avustajan esikunnan ja sen päälle tulevat EU:n omat edustajistot.
Puhetta on ollut siitä, että pitkällä aikavälillä EU-maat yhdistäisivät kaikki ulkopuoliset lähetystönsä. Näin esimerkiksi Suomella ei olisi tulevaisuudessa enää omia lähetystöjä, vaan esimerkiksi suomalaisen konsuli toimisi yhteisessä EU-lähetystössä. Tämä kuitenkin edellyttäisi EU:lta yhteistä ulkopolitiikkaa, josta ollaan vielä kaukana.
Lipposen mahdollisuudet päästä ehdolla ovat kiinni kuitenkin käytävistä neuvotteluista. EU:n parlamentin sosialistiryhmässä Liisa Jaakonsaari olisi pitänyt presidentinviran saamista vielä etualalla, mutta hänet tyrmättiin ryhmässä tylysti.
Tämänhetkisten tietojen mukaan konservatiiivit ja sosialistit ovat tehneet kaupan, jonka mukaan sosialistit saavat ulkoministerin ja konservatiivit presidentin paikan. Tämä merkitsee, että liberaaliryhmää edustavan Olli Rehnin mahdollisuudet ulkoministeriksi ovat olemattomat. Vaikka Rehnin tekemää työtä arvostetaan, suomalaisen nimittämisen mahdollisuudet kaatuvat siihen, että Suomi ei ole Naton jäsen.
uutiskirje 