Vain kolme uutistoimittajaa kymmenestä on Aasian ja Tyynenmeren alueella naisia, mutta joillekin sekin on liikaa. Vastustajat käyttävät internetiä naisjournalistien vainoamisessa eli trollauksessa.
Miesvaltaisissa ja vanhoillisissa yhteiskunnissa nainen raportoimassa ”kovista” aiheista, kuten politiikasta, korruptiosta, konflikteista tai ympäristöstä, herättää vastareaktioita.
– Ongelma ei ole se, mitä sanot, vaan se, että sanoja olet sinä, Britannian Cambridgen yliopiston professori Mary Beard sanoo.
Toimittajat kokevat trollauksen yltyneen viime aikoina.
Bangladeshissa toimiva bloggaaja Shammi Haque on saanut tappo- ja raiskausuhkauksia islamistiselta ääriryhmältä, joka on ottanut vastuun kuuden muun bloggarin murhista. Järjestön mukaan ilman päähuivia esiintyviä naisia ei pitäisi päästää työpaikoille.
Seksistinen perusvire
Intiassa Hindustan Timesin toimittajat Harry Stevens ja Piyush Aggarwal keräsivät huhtikuussa tviittejä, joita oli lähetetty eräille tunnetuille naisjournalisteille. Pitkäaikainen tv-toimittaja Barhka Dutt sai viikossa 3 020 vihaviestiä. Muslimi Rana Ayyubille niitä kertyi 2 580, ja useimmat hyökkäsivät hänen uskontoaan vastaan.
– Miksei kukaan keskustele miespuolisten kollegojen avioliitosta, eroista ja muista henkilökohtaisista asioista, Barkha Dutt ihmettelee.
Hän vastaa itse: siksi, että naisia – varsinkin kunnianhimoisia ja itsenäisiä – arvioidaan eri mittapuilla kuin miehiä. Ja perusvire on aina seksistinen.
Vaikka naistoimittajat tekevät vain normaalia työtään, heitä kiusataan netissä henkilökohtaisilla asioilla.
– Se aiheuttaa avuttomuutta, vihaa ja turhautumista, joka voi johtaa masennukseen, ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Tilannetta pahentaa se, että väkivaltaiset uhkaukset ovat usein avoimen seksuaalisia, psykiatri Samir Parikh pohtii.
Hyvät neuvot tarpeen
– Naisten häpäiseminen ja vahingoittaminen on ikivanha käytäntö, mutta nykyteknologian ansiosta sillä voi aiheuttaa paljon entistä laajempaa tuhoa, srilankalainen toimittaja Dilrukshi Handunnetti muistuttaa.
Naisten trollaus netissä on jatkunut vuosia. Toimittajat kokevat sen yltyneen viime aikoina ja käyneen niin uhkaavaksi, että moni on joutunut etsimään poliisin apua.
Kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n Aasian ja Tyynenmeren osasto julkisti hiljan mediataloille ohjeiston toimittajien suojelusta nettikiusaamista vastaan. Se kattaa keinoja laintuntemuksen lisäämisestä fyysiseen suojeluun ja psykologiseen tukeen.
IFJ:n opas Byte Back neuvoo journalisteille toimintatapoja nettikiusaajien varalta: sivuuta, suodata, estä, kerro poliisille, ja jos tilanne pahenee, julkista nimet ja nosta meteli, äläkä unohda tallentaa vihaviestejä.
uutiskirje 
