Naton jäsenmaiden johtajilla oli etukäteen yksi odotus yli muiden. Viime viikon lopulla Brysseliin kokoontuneet valtionpäämiehet halusivat kuulla, että ensivierailullaan Euroopassa käynyt Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vahvistaisi maansa sitoutumisen liittolaisten puolustamiseen.
Vielä vaalikampanjassaan Trump haukkui Natoa siitä, että se on vanhentunut, koska sotilasliitto ei ole keskittynyt tarpeeksi terrorismin torjumiseen eivätkä eurooppalaiset maksa riittävää osuutta puolustusmenoista.
Julkisuudessa Trump ei maininnut yhteistä puolustusta sanallakaan.
Naton jäsenmaiden pitää nostaa sotilasmenojaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
Tulehtuneissa väleissä median kanssa oleva presidentti ei järjestänyt yhtään lehdistötilaisuutta Eurooppaan ja Lähi-itään suuntautuneen kiertueensa aikana. Myöskään Nato-kokouksesta ei tullut ulos minkäänlaista julkilausumaa vaan tiedottaminen oli kokonaan pääsihteeri Jens Stoltenbergin vastuulla.
Selvää on silti, että Valkoisen talon uusi isäntä ja Nato ovat nyt löytäneet toisensa.
– Vain muutama päivä sitten Trumpin hallinto julkisti budjettiesityksen, jossa on 40 prosentin korotus Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon rahoitukseen Euroopassa, Stoltenberg iloitsi.
Hänen mukaansa tämä tarkoittaa myös lisää harjoituksia, sotilaallista infraa, varastoja ja kokonaista uutta panssariprikaatia.
Määrärahoissa on kyse jo presidentti Barack Obaman käynnistämästä niin sanotusta European Reassurance Initiative – hankkeesta, joka voidaan suomentaa Euroopan rauhoittamisen aloitteeksi. Obama perusti sen vuonna 2015 vastauksena Ukrainan kriisiin.
Tänä vuonna hankkeen rahoitus on ollut 3,4 miljardia dollaria. Nyt Trump haluaa jatkaa ja vahvistaa edeltäjänsä aloittamaa ohjelmaa ja esittää määrärahoja korotettavaksi 1,4 miljardilla eli noin 40 prosentilla.
Vaikka raha ei kuljekaan Naton kautta, hankkeen ydinajatus on sen toiminnan tukeminen.
Sotilasmenoihin iso nosto
Brysselin Nato-kokouksen pääkysymys oli niin sanottu taakanjako.
Käytännössä se tarkoittaa, että Naton jäsenmaiden pitää nostaa sotilasmenojaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
Linjaus tehtiin jo vuonna 2014 Walesin huippukokouksessa ja se vahvistettiin uudelleen Varsovan huippukokouksessa kesällä 2016.
Viime viikolla Brysselissä oli kyse siitä, miten millä keinoin päämäärään päästään.
Rahavirtojen lisäksi Nato seuraa, kuinka jäsenmaat kehittävät sotilaallista iskukykyään ja kuinka aktiivisesti ne osallistuvat liittokunnan operaatioihin.
Nykyisin kahden prosentin riman saavuttavat ainoastaan Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kreikka, Romania, Puola ja Viro. Ensi vuonna joukkoon liittyvät Latvia ja Liettua.
Muuten tavoite tarkoittaa tähtitieteellisiä summia lisää eurooppalaisten veronmaksajien rahaa varusteluun.
Esimerkkinä on Euroopan suurin talous Saksa. Kahden prosentin bruttokansantuoteosuus, johon vaaleihin valmistautuva liittokansleri Angela Merkel on sitoutunut, tarkoittaisi 70 miljardin euron panostuksia. Se olisi lähes 20 miljardia enemmän kuin Venäjän asevoimien budjetti.
Rauhanjärjestöt vaativat varustelukierrettä poikki
Samaan aikaan Nato-johtajien kanssa Brysselissä koolla ollut eurooppalaisten rauhanjärjestöjen ja vasemmistopuolueiden vastakokous katsoikin, että juuri varustelukierteen katkaiseminen pitää asettaa keskeiseksi tavoitteeksi. Monet aseisiin panostavat maat ovat muuten tehneet tuntuvia leikkauksia sosiaaliturvaan, hyvinvointipalveluihin ja koulutukseen.
Nato päätti myös vahvistaa rooliaan terrorismin vastaisessa taistelussa. Se liittyi osaksi maailmanlaajuista koalitiota ISIS:iä vastaan, mitä pääsihteeri Stoltenberg kuvasi lähinnä poliittiseksi eleeksi.
Lisäksi Nato perustaa uuden terrorismin vastaisen tiedusteluelimen sekä lupaa käyttää Awacs-tutkakoneitaan entistä tehokkaammin Syyrian ja Irakin alueiden valvontaan.
Sitoutumalla massamittaiseen varusteluun ja terrorismin vastaiseen taisteluun, Nato-maat tekivät todellisuudessa juuri kuten Trump toivoo.
Trumpin puheissa Nato ”ei ole enää vanhentunut”.
uutiskirje 
