Taistelut Mosulin kaupungista ovat jatkuneet Irakissa lokakuun puolivälistä asti, mutta äärijärjestö Isisiltä takaisin vallatut alueet ovat yhä tyhjillään. Niitä aiemmin asuttaneet vähemmistöt pelkäävät, että heidän maansa aiotaan kaapata muuhun käyttöön.
Niniven tasangoilla Mosulin itäpuolella sijaitsee jesidien, kristittyjen, turkmeenien ja shabakien perinteisiä alueita, joilta Isis on häädetty jo kuukausia sitten. Kaupungeissa ei näy muita kuin Kansan mobilisointiyksiköiden jäseniä, jotka ovat pääosin šiiataistelijoita.
Irak perusti mobilisointiyksiköt eri asejoukkojen yhteistyöelimeksi, kun Isis oli vallannut 2,5 miljoonan asukkaan Mosulin noin viikossa kesäkuussa 2014.
Kaikki Niniven vähemmistöt korostavat historiallista suhdettaan alueeseen ja haluavat palata kotiin.
Vieraillessamme hiljattain alueella havaitsimme, että aavekaupunkien rakennukset ovat joko Isisin tai sitä vastustavan kansainvälisen liittouman ilmaiskujen raunioittamia. Samanlainen autius vallitsee Sinjarissa Mosulin länsipuolella.
Ilmiö toistuu Diyalan, Kirkukin ja Anbarin alueilla, joilla Isis on lyöty mutta miljoonat pakoon lähteneet asukkaat eivät ole palanneet.
Pakolaisten paluu estetään
Irakin keskushallitus Bagdadissa ja autonomisen Kurdistanin johto Erbilissä ovat yhtä mieltä siitä, että maansisäiset pakolaiset voivat palata vasta, kun turvallisuus ja palvelut on saatu palautettua. Siinä on tietty järki, koska esimerkiksi Ramadiin palanneista kymmenet loukkaantuivat alueelle jääneiden räjähteiden ja ansojen vuoksi.
Minority Rights Group Internationalin ja kolmen muun kansainvälisen järjestön tuoreen raportin mukaan Mosulin alueen vähemmistöt epäilevät, että heidän paluunsa estämisen takana on muuta kuin turvallisuussyitä. Moni paluuta yrittänyt on pysäytetty tarkastuspisteille.
Maltillisen arvion mukaan Niniven aluetta valvoo yli 15 aseellista ryhmää mukaan lukien etnisten vähemmistöjen omat joukot. Tarkastuspisteitä saattaa olla kolme peräkkäin. Osa on liitossa valtion ja toiset Kurdistanin kanssa. Loput saavat ohjeensa muualta. Toistaiseksi ryhmät toimivat sovussa, mutta tilanne voi muuttua.
Irakin suurajatollah Ali al-Sistani kehotti kesäkuussa 2014 vapaaehtoisia tarttumaan aseisiin Isisiä vastaan. Moni toivoo, että hän antaisi päinvastaisen kehotuksen, kun Isis on lyöty. Aseriisunta, joukkojen demobilisointi ja palauttaminen yhteiskuntaan ovat valtavia haasteita, joista Irakissa on tuskin alettu edes keskustella.
Jotta eri väestöryhmät ja vähemmistöt tuntisivat olonsa turvalliseksi, niiden edustajia pitäisi sitouttaa valtion turvallisuusjoukkoihin.
Uusi kapina uhkaa
Iranin tukemat vaikutusvaltaiset aseryhmät ovat sanoneet, ettei niillä ole aikeita demobilisoitua. Ja niin kauan kuin Turkki pelkää Bagdadista Syyriaan ulottuvaa ”iranilaista käytävää”, sekin haluaa turvata asemansa Ninivessä. Näissä oloissa näyttää väistämättömältä, että Isisin kaaduttua sen tilalle syntyy uusi sunnien kapinallisryhmä.
Kaikki Niniven vähemmistöt korostavat historiallista suhdettaan alueeseen ja haluavat palata kotiin.
Paluu riippuu siitä, mitä aluetta himoitsevat valtaryhmittyvät kykenevät sopimaan. YK on jo vuosia patistanut Bagdadia ja Erbiliä sopimaan aluekiistansa Ninivessä ja Kirkukissa. Kun vanhoja rajoja vedetään uusiksi ja mukaan tulee lisää toimijoita, tilanne mutkistuu entisestään.
Taistelu Isisiä vastaan synnytti Irakiin harvinaisen yhtenäisyyden. Sunniheimojen joukot ja šiiaryhmät, Iran ja Turkki, Yhdysvallat ja muut kansainvälisen liittouman jäsenet sekä Irakin hallitus ja Kurdistanin aluehallinto ovat kaikki sotineet samaa vihollista vastaan. Vielä keväällä tuntui, että se avasi mahdollisuuksien ikkunan Irakin kansalle ja kansainväliselle yhteisölle.
Mutta kun Isisiltä vallattujen alueiden valvonta murenee osiin ja aseryhmät vahvistuvat, ikkuna sulkeutuu nopeasti. Kun Mosul saadaan kokonaan vapautettua voi olla rauhan kannalta jo liian myöhäistä.
*Mark Lattimer on Minority Rights Group Internationalin toiminnanjohtaja
uutiskirje 
