Puolassa on putkahtanut silloin tällöin esille tapaus Lech Walesa, 73, ja vakoilu. Lähes 40-miljoonainen kansakunta on jakaantunut tässä kimurantissa asiassa osapuilleen kahtia.
Sosialismin aikana Puolan yhtyneessä työväenpuolueessa (PYTP) työskennelleet, nyt eläkeiässä olevat ovat tainneet pitää Walesaa syyllisenä vakoiluun.
Sen sijaan keski-ikäiset ja nuorempi sukupolvi ovat suhtautuneet välinpitämättömästi vitsejä viljelevän Walesan vakoiluepäilyihin. He arvioivat Gdanskin suurta poikaa tämän yhteiskunnallisilla ansioilla.
Erityistuomioistuin totesi vuonna 2000 Walesan syyttömäksi.
Niitä ovat Solidaarisuus-ammattiliiton johtajana sosialismin kaataminen 1988 työläisten valtakunnallisten lakkojen ja puolalaisen paavin tuella, Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1983 ja presidentin virka 1990–1995.
Walesa allekirjoitti vakoilusopimuksen
Walesaa vastaan on löytynyt yllättäen lisää todistusaineistoa sosialismin ajan sisäministerin Czeslaw Kisczcakin vaimon vanhoista asiakirjoista.
Puolan Kansallisen muistin instituutti (IPN) on tutkinut kaikki lähes 300 asiakirjaa ja pinon kuitteja, joissa oli Walesan allekirjoituksia.
”Allekirjoitukset ovat kyllä aitoja”, IPN:n johtaja Lukasz Kaminski on todennut.
Walesa on myöntänyt tehneensä Puolan salaisen poliisin kanssa vakoilusopimuksen. ”En kuitenkaan koskaan voinut hartaana katolisena toimia sen mukaisesti”, hän on sanonut.
Eräät tutkijat ovat arvelleet, että salainen poliisi olisi saattanut väärentää Walesan nimen asiakirjoissa.
Vuonna 2000 erityistuomioistuin totesi Walesan syyttömäksi.
Kaminskin mukaan Gdanskin telakan sähköasentaja toimi ilmiantajana 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Vakoiliko Walesa rahapulassa?
Walesa oli kertonut nimimerkillä Bolek salaiselle poliisille hallitusta vastaan kyteneistä pyrkimyksistä telakalla, saaden siitä korvauksia.
Walesan lienee altistanut agentiksi rahapula, sillä hänellä ei ollut tuolloin vakituista työpaikkaa telakalla. Hän sai sellaisen vasta 1970-luvun lopulla, kun lakkoaallot olivat kehkeytymässä ja perhe alkoi nopeasti kasvaa.
Walesa piti luultavasti vakoilijan toimintaa sataprosenttisesti turvallisena, sillä eihän kukaan kyennyt tuolloin edes kuvittelemaan, että sosialismi ylipäänsä voisi kaatua.
Myös lentoturmassa 2010 kuollut presidentti Lech Kaczynski väitti julkisuudessa Walesan toimineen vakoilijana.
Tästä suuttunut Walesa haastoi Kaczynskin oikeuteen, mutta asia ei edennyt puoleen eikä toiseen.
Walesa on johdonmukaisesti torjunut kaikki vakoiluväitteet.
Oliko Lech Walesa vakoilija? Sitä ei ehkä koskaan voida yksiselitteisesti todistaa.
uutiskirje 