Elokuun alussa alkoi työllisyyskokeilu, jossa siirretään kaikkein vaikeimmin työllistyvien työllisyyspalveluja kunnille. Muutoksen on tarkoitus lisätä kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen tarjoamiseen niille työttömille, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta kunnat maksavat osan.
Kunnat ovat maksaneet Kelalle niin sanottua sakkorahaa pitkäaikaistyöttömistä. Parantunut työllisyystilanne ei ole vaikuttanut kuntien osaksi rahoittaman työmarkkinatuen määrään. Viime kuussa kunnat maksoivat Kelalle 35,5 miljoonaa euroa, kun summa oli vuotta aiemmin 36,1 miljoonaa.
Kunnat maksavat työllisyyden edistämisestä Kuntaliiton arvion mukaan vuositasolla 800 miljoonaa euroa. Ne ovat joillain kaupunkiseuduilla samaa suuruusluokkaa tai jopa suuremmat kuin valtion työllisyyden hoidon resurssit. Kunnat vastaavat kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta työttömille työ- ja elinkeinotoimiston sijaan.
Kokeilun jatkaminen vuoden 2019 loppuun helpottaisi myös kokeilun ajaksi kuntiin siirtyvän TE-henkilöstön asemaa.
Kokeilu toteutetaan kahdeksalla eri alueella, joista viisi on kuntapohjaista ja kolme on maakunnallista.
Kokeilulle lisäaikaa
Alunperin työllisyyskokeilu oli tarkoitus sovittaa maakuntauudistukseen. Nyt aloitettu kokeilu kestää vain vuoden 2018 loppuun, mutta ote- ja maakuntauudistus tuleekin näillä näkymin voimaan vasta vuoden 2020 alussa.
Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg on esittänyt blogissaan, että tämän hetken tiedon mukaan olisikin käytännöllisempää, jos kokeiluja voisi jatkaa myös koko vuoden 2019.
– Kokeilun jatkaminen vuoden 2019 loppuun helpottaisi myös kokeilun ajaksi kuntiin siirtyvän TE-henkilöstön asemaa, sillä he pääsisivät siirtymään vuoden 2020 alussa suoraan maakuntiin ilman ylimääräisiä kiemuroita, kirjoittaa Lindberg.
”Ei kyllä ole asiakkaan etu”
Käytännössä kokeilun päättyminen hallituksen päättämässä ajassa hyppyyttää pitkäaikaistyöttömiä kolmen vuoden aikana kolmessa eri järjestelmässä: nykyisestä siirtyminen kokeiluun ja kokeilusta takaisin nykyiseen ja sen jälkeen vielä maakuntamallin mukaisiin työllisyyspalveluihin.
Esimerkiksi Tampereen ja lähikuntien yhteiseen kokeiluun tulee kaikkiaan 22 000 asiakasta ja TE-toimistojen puolelta kunnan ja kaupunkien palkkalistoille vaihtaa 76 työntekijää.
– Tässä siirtyy yli 20 000 ihmisen työllistämispalvelut uuteen organisaatioon. Vuoden 2019 alussa niiden pitäisi siirtyä taas takaisin TE-toimistoille ja sitten seuraavana vuonna maakuntahallinnolle. Tämä ei kyllä ole asiakkaiden etu. Olisi viisasta jättää nämä palvelut kokeiluiden hoidettavaksi siihen asti, kun sote- ja maakuntauudistus saadaan käyntiin, pohtii Tampereen kaupungin työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari Kuntalehdessä.
uutiskirje 
