Vasemmistoliiton Annika Lapintie toivoo, että valmisteilla oleva perustuslakiuudistus tuo mukanaan suomalaisille mahdollisuuden kansalaisaloitteeseen valtakunnanpolitiikassa.
Eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana toimiva Lapintie on Vasemmistoliiton edustaja perustuslain tarkistamista valmistelevassa parlamentaarisessa työryhmässä, joka on keskustellut muun muassa kansalaisaloitteen mahdollisuudesta.
Nyt Suomessa on mahdollisuus tehdä kansalaisaloite kuntapolitiikassa. Lisäksi voimaan tuleva EU:n perustuslaillinen sopimus mahdollistaa kansalaisaloitteen Euroopan unionissa.
– Pidän tosi tärkeänä sitä, että perustuslakiimme tulisi maininta kansalaisaloitteessa, Lapintie sanoo. Hän ei uskalla ennustaa, toteutuuko hänen toiveensa. Työryhmässä ei ole monestakaan asiasta päästy sopuun, vaikka sen työskentelyaika on päättymässä.
Lapintie pelkääkin sitä, että kansalaisaloitteesta tulee kaupankäynnin väline.
– Asioita ei valitettavasti ole pystytty lyömään lukkoon. Kun esillä on monia voimakkaita intohimoja herättäviä asioita, kuten presidentin osallistuminen ulkopoliittiseen päätöksentekoon, täytyy toivoa, että kukaan ei keksi kiusaksi jarrutella tällaista toisenlaista muutosta.
Suoraa demokratiaa
Kansalaisaloite vahvistaisi suoraa demokratiaa. Sen voisi tehdä eduskunnalle joukko kansalaisia. EU:n kansalaisaloite vaatii miljoonan EU-kansalaisen allekirjoituksen. Lapintie arvioi, että Suomessa määrä voisi olla 50 000.
Kansalaisaloite voisi koskea kansanäänestysvaatimusta, muuta uutta lakia tai vanhan lain kumoamista.
– Toivon, että mahdollisuus olisi mahdollisimman laaja, Lapintie sanoo.
Työryhmässä linjaus asiasta vielä puuttuu. Lapintiestä on kuitenkin vaikea ymmärtää, miksei kansalaisaloitetta hyväksyttäisi.
– Tarvitsemme kansalaisille mahdollisuuden tuoda esiin heitä askarruttavia tai tuohduttavia asioita. Jos nimiä saadaan kasaan paljon, eduskunnan on syytä käsitellä asia. Kansalaisten aktiivisuushan täydentäisi edustuksellista demokratiaa, hän pohtii.
Keskustelun kautta uudistukseksi
Lapintie mielestä ei ole ongelma, jos kansalaisaloite ei sellaisenaan muutu laiksi. Niin käy lähes poikkeuksetta myös kansanedustajien lakialoitteille.
– Lait liittyvät toisiin lakeihin eikä voi olettaa, että kansalaiset pystyisivät valmistelemaan täsmällisiä lakeja, kun heidän käytössään ei ole samanlaista valmistelukoneistoa kuin hallituksella ministeriöissä.
Hänestä olisikin riittävää, jos kansalaisaloitteella voisi esittää, mistä asiasta halutaan laki, joka eduskunnan tulisi käsitellä, ja minkä suuntainen se olisi.
– Kansalaisaloite pakottaisi keskusteluun. Samoin kuin kansanedustajien lakialoitteet, ne voivat avata tien uudistukselle.
Hän ottaa esimerkiksi Vasemmistoliiton entisen kansanedustajan Outi Ojalan toiminnan samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröintiä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Ojala teki siitä ensimmäiset lakialoitteet.
– Hänen lakialoitteensa eivät menneet läpi, mutta avautuneen keskustelun myötä meillä on nyt parisuhdelaki. Ei ole suuri ongelma, ettei aloitteita hyväksytä sellaisinaan.
Lapintien mielestä aikana, jolloin ollaan laajasti huolissaan siitä, että äänestysaktiivisuus kaikissa vaaleissa laskee, pitää antaa mahdollisuus kansalaisaloitteeseen.
– Se kirvoittaisi kansalaiskeskustelua asiasisällöistä, mikä edesauttaisi kiinnostusta poliittiseen päätöksentekoon. Ei puhuttaisi vain eduskunnan salissa.
Aloitetaan työttömyysturvasta
Lapintien mielestä ensimmäinen kansalaisaloite voisi koskea vaikkapa työttömyysturvaa.
– Vai onko sen taso sitä, mitä perustuslaki lupaa, kun sen mukaan yhteiskunnan pitää taata kansalaisen toimeentulo sairauden ti työttömyyden sattuessa.
EU:ssa ensimmäinen miljoona nimeä koonnut kansalaisaloite on vähän byrokraattisempi. Sillä vaaditaan europarlamentin istuntojen lopettamista Ranskan Strasbourgissa, jonne koko parlamentti esikuntineen ja lainsäädäntömateriaaleineen matkustaa viikoksi joka kuukausi istuntokauden aikana.
uutiskirje 
