Miinakielto on edennyt huomattavasti vuonna 1997 solmitun sopimuksen jälkeen. Näin todetaan vuosittain ilmestyvässä YK:n Landmine Monitor -raportissa.
– On hyvä muistaa, että Suomi on miinat kieltävän sopimuksen ulkopuolella, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa.
Suurin osa maailman maista on humanitaarisista syistä kieltänyt henkilömiinat ja moni maa myös rypäleaseet.
– Suomi on edelleen näiden kahden sekä siviilien että sotilaiden turvaksi luodun sopimuksen ulkopuolella. Tämä on suuri häpeä! Lodenius sanoo.
Maailmassa henkilömiinojen (jalkaväkimiinojen) tuotanto, kauppa ja käyttö ovat dramaattisesti vähentyneet sopimuksen myötä. Noin 3 200 neliökilometriä maata on raivattu miinoista ja muista räjähteistä. Sen seurauksena myös miinojen uhrien määrä on selkeästi vähentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2008 raportoitiin vielä 5 197 miinaonnettomuuden uhria.
Tilanne edelleen vaikea
– Tilanne on edelleen vaikea, koska henkilömiinoja on yli 70 valtion alueella, ja uhreille ei ole saatavissa riittävää apua, Lodenius arvioi.
Landmine Monitorin politiikkaa käsittelevän osuuden toimittaja Steven Goose Human Rights Watch -järjestöstä sanoo, että henkilömiinat on stigmatisoitu epäinhimillisiksi aseiksi.
– Tämä on vaikuttanut myös niihin valtioihin, jotka jääneet sopimuksen ulkopuolelle.
Reilu kolmannes maailman valtioista ei ole allekirjoittanut sopimusta. Esimerkiksi Kiina, Intia, Pakistan, Venäjä Yhdysvallat ja Suomi eivät ole liittyneet sopimukseen. Osassa näistä maista sopimusta on kuitenkin hiljaisesti noudatettu.
Viime vuosina Venäjä ja Burma (Myanmar) ovat ainoat valtiot, jotka ovat käyttäneet aktiivisesti henkilömiinoja.
Myös maamiinojen tuotanto on vähentynyt. 38 valtiota on virallisesti ilmoittanut lopettaneensa tuotannon. Jäljelle on jäänyt enää kolmetoista potentiaalista tuottajamaata.
Miinakauppa on viimeisen vuosikymmenen vuoden aika loppunut lähes kokonaan.
Sopimuksessa mukana olevista valtioista 86 on tuhonnut henkilömiinat varastoistaan. (KU)
uutiskirje 
