Puolan hallitus ja ympäristöministeriö väittävät hakkuiden koskeneen vain sairaita kuusipuita, joita kirjanpainajakuoriaiset ovat jyrsineet. EU:n komissio on saanut kuitenkin käsiinsä ilmasta otettuja kuvia, joissa on kaadettu roimasti myös tervettä puustoa.
Brysselin komissio on vaatinut useaan otteeseen konservatiivihallitusta lopettamaan laajat metsänhakkuut Itä-Puolan kansallispuistossa, joka on myös maailmanperintökohde.
Vuonna 1932 perustetussa luonnonpuiston harvinaisessa aarniometsässä elävät Euroopan ainoat biisonit eli visentit. Visentit kuolivat salametsästyksen ja sotilaiden luodeista sukupuuttoon ensimmäiseen maailmansotaan mennessä.
Harvinaisessa aarniometsässä elävät Euroopan ainoat biisonit eli visentit.
Luonnonpuistoon hankittiin vuonna 1929 neljä visenttiä Länsi-Kaukasuksen eläintarhoista, ja nyt kookkaita eläimiä on arviolta 450. Valko-Venäjän puolella visenttejä tallustelee kolmisensataa.
Maiden välistä yhteistä kansallispuistoa erottaa korkea aita, jolla estetään turistien ja visenttien pääsy rajan toiselle puolelle. Puolan kansallispuiston pinta-ala on 152,2 neliökilometriä.
Partisaanit piileskelivät
Bialowiezan metsissä
Kansallispuistossa kasvaa jopa varhaiselta pronssiajalta peräisin olevia tuuheita ja tiheitä puita, jotka ovat kymmenien erilaisten sammaleiden peittämiä. Alueella pesii satoja lintulajeja ja matelijoita, ja visenttien lisäksi siellä elelee iso määrä muita nisäkkäitä aina susia myöten.
Puolalaiset ja venäläiset partisaanit piileskelivät natseja paossa kansallispuistoalueen metsissä toisen maailmansodan aikana. Metsä ja aluskasvillisuus olivat kuitenkin niin vaikeakulkuisia, että villin luonnon kansallispuisto selvisi sodan melskeistä varsin vähin vaurioin.
Bialowiezan kansallispuistoon on käynyt tutustumassa vuosittain noin 150 000 turistia.
uutiskirje 
