Valtion saalis Suomen ensimmäisestä radiotaajuuksien huutokaupasta jäi 3,7 miljoonaan euroon. Hallituksen keväällä eduskunnalle antamassa lakiesityksessä, joka tarvittiin huutokaupan toteuttamiseen, puhuttiin 30–130 miljoonan euron tuloista.
Viime tiistaina alkanut ja maanantaina päättynyt huutokauppa koski taajuusalueita, joita voidaan käyttää taajamissa nopeiden langattomien verkkojen toteuttamiseen. Taajuudet myytiin valtaosin tutuille toimijoille: Elisalle, TeliaSoneralle ja DNA:lle.
Näiden neljännen sukupolven kännyköiden mobiiliviestintään soveltuvien taajuusalueiden hinta nousi korkeimmillaan 835 000 euroon. Kallein kauppa syntyi poikkeavaan tekniikkaan perustuvasta taajuusalueesta. Pohjanmaan Verkko Oy maksoi siitä 1,5 miljoonaa euroa.
Näiden toimijoiden lisäksi huutokauppaan osallistui yksi Kyprokselle rekisteröity yritys.
Huutokaupalla ei ollut mitään täsmällisiä rahallisia tavoitteita. Huutokauppaa koskeneessa keväällä annetussa lakiesityksessään hallitus kuitenkin otaksui Ruotsin ja Norjan samoja taajuusalueita koskevien huutokauppakokemusten pohjalta, että Suomen valtiolle kertyisi tuloja noin 30–130 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan kun eduskunta käsitteli lakiesitystä, hallitus antoi kuitenkin nykyisille 3G-verkon operaattoreille ilmaiseksi lisätaajuuksia, jotka mahdollistavat neljännen sukupolven verkkojen rakentamisen jo käytössä oleville taajuusalueille. Tämä todennäköisesti pudotti intoa maksaa uusista taajuusalueista kovia hintoja.
Viestintäviraston viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola luonnehti hintatasoa ”hyvin maltilliseksi”.
uutiskirje 
