Työttömyysturvan aktiivimallin sekasortoinen jälkipuinti paljastaa yhä selvemmin, etteivät hallituspuolueiden kansanedustajat, eivätkä edes ministerit, tienneet joulukuussa, minkälaista lakia ovat säätämässä. Nyt esitetään hätäpäissään malliin viilauksia, jotka tulivat tyrmätyiksi jo valiokuntakäsittelyssä.
Uusin käänne keskustelussa on se, että hallituksessakin halutaan laajentaa aktiivisuuden määritelmää. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) väläytti maanantaina Ylen haastattelussa talkootyön sisällyttämistä osaksi aktiivimallin kriteereitä. Hän ei luvannut mallin muuttamista, mutta huhtikuun ”tarkastuspisteessä” tätä mahdollisuutta voidaan arvioida, Lintilä sanoi.
Vapaaehtoistyön mukaan ottamisesta on aiemmin puhunut myös kokoomuslainen eduskunnan varapuhemies Arto Satonen.
Valiokunta esitti, ministeriö tyrmäsi
Vapaaehtoistyö ja talkootyö tulisi hyväksyä esityksessä tarkoitetuksi aktiivisuudeksi, esitti jo eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Sosiaali- ja terveysministeriö tyrmäsi ajatuksen kirjeessään valiokunnalle marraskuussa.
”Vapaaehtois- ja talkootyö ovat myös osallistumisen tapoja, joita monet palkansaajat ja yrittäjät harjoittavat kokoaikaisen työllistymisen ohessa. Kyse ei ole toiminnasta, jota työttömyysturvajärjestelmässä missään muussakaan tilanteessa pidettäisiin vaihtoehtona työllistymiselle. Näin tulisi olla myös nyt käsiteltävän hallituksen esityksen kohdalla”, ministeriö ohjasi valiokuntaa kirjeessä, jonka ovat allekirjoittaneet vaikeneva ministeri Pirkko Mattila (sin.) ja neuvotteleva virkamies Marjaana Maisonlahti.
”Jokaiselle oikeus palveluun”
Perustuslakivaliokunta puolestaan esitti, että jokaiselle turvataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään palveluun. Käytännössä se tarkoittaisi näiden palveluiden tarjonnan lisäämistä.
Ministeriö tyrmäsi tämänkin ehdotuksen, joka olisi poistanut sen ongelman, että karenssille voi joutua omasta aktiivisuudesta huolimatta.
”Työllistymistä edistäviin palveluihin liittyy tarkoituksenmukaisuusharkinta, eli se, että palveluun osallistuminen TE-toimiston arvion mukaan on tarpeellinen ja parantaa henkilön mahdollisuuksia työllistyä palkkatyössä tai yritystoiminnassa. Subjektiivinen oikeus päästä palveluun aktiivisuuden täyttämiseksi olisi tämän tarkoituksenmukaisuusharkinnan vastainen valinta, ja ääritilanteessa johtaisi epätarkoituksenmukaiseen palveluiden kohdentumiseen ja voisi hidastaa työttömyysetuuden saajan työllistymistä”, ministeriö perusteli.
Työllistymistä edistettävä oma-aloitteisesti
Ministeriöltä ei liioin riittänyt ymmärrystä perustuslakivaliokunnan kannalle, jonka mukaan etuutta ei alennettaisi, ”jos työnhakija ei ole itsestään riippumattomasta syystä onnistunut täyttämään määriteltyä aktiivisuuden määrää, taikka että työnhakijalla olisi mahdollisuus osoittaa aktiivisuuttaan myös sellaisella muulla tavalla, joka osoittaa hänen pyrkineen aktiivisesti työllistymään tai hakeutumaan työllistymistä edistävään palveluun tarkastelujakson aikana”.
Ministeriön kirjeessä painotetaan useaan kertaan, että ”aktiivimallin tavoite on kannustaa työttömyysetuuden saajia toimimaan niin, että henkilö itse, tavoitteellisesti ja oma-aloitteisesti, edistää toiminnallaan omaa työllistymistään”.
Työvoimapalveluissa vähemmän väkeä
Työllistämistä edistäviä palveluja ei riitä kaikille ja ne ovat harkinnanvaraisia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössäänhallituksen esittävän vuodelle 2018 julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin lisäystä 25 miljoonaa euroa, mutta kyseistä määrärahaa ei kohdenneta erityisesti tiettyihin palveluihin, vaan se ”olisi käytettävissä työttömien työnhakijoiden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin palveluihin”.
Määräraha riittää palvelujen tarjoamiseen arviolta noin 8 000–10 000 eri henkilölle. Valiokunta kuitenkin huomautti, että samalle momentille on tehty vuoden 2018 talousarvioesitykseen myös muita muutoksia, ”joten työllistymistä edistävien palveluiden volyymi kokonaisuutena ei työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan välttämättä kuitenkaan kasva kuluvaan vuoteen verrattuna”.
Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija Pertti Honkanen totesi maanantaina, että työvoimapalveluissa on tänä vuonna vähemmän väkeä kuin viime vuonna.
Viime päivien keskustelun perustella ministereistä ryhdikkäimmin hyväksytyn lain takana seisoo työministeri Jari Lindström (sin.). Tiistain Helsingin Sanomissa hän otti kielteisen kannan aktiivimallin paikkailuun talkootyöllä ja ihmetteli yleisemminkin hallituspuolueiden julkista huutokauppaa juuri hyväksytystä laista.
Eduskunnan ainoassa päivänvalossa käymässä keskustelussaLindström myönsi suoraan, mistä laissa on kysymys:
– Ja minä en mene sen sanan taakse piiloon, että sanotaan, että kannustetaan. Kyllähän tässä on myös pakottamisesta kysymys.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen arvosteli tiistaina”raippalain” ongelmien myöhäisheränneitä. Kaikki ongelmat olivat tiedossa jo lakia säädettäessä. Ongelma oli siinä, että ministereitä ja hallituspuolueiden kansanedustajia asian käsittely ei kiinnostanut, vaan oppositio joutui käymään tuntikausia kestäneet keskustelut keskenään.
uutiskirje 
