Tutkitusti työkyvyttömyyseläkkeestä
Tutkimuksessa seurattiin vuonna 2010 työeläkelaitoksesta tai Kelasta hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneita neljän vuoden ajan.
Tutkimus koski ensimmäisiä täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksia.
Vuonna 2017 Kelasta annettiin päätös noin 19 000 uuteen työkyvyttömyyseläkehakemukseen. Niistä 45 prosenttia oli hylkääviä
Tutkimuksen perusteella työkykyä on tärkeää tukea ennen kuin asiakas päätyy hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.
Työeläkejärjestelmään tuli noin 22 000 uutta hakemusta, joista hylättiin noin 30 prosenttia. Kelaan ja työeläkelaitoksille tulleet hakemukset ovat osittain samojen ihmisten hakemuksia.
Työttömyysetuus aiheuttaa erityisesti itsensä työkyvyttömäksi kokeville epävarmuutta. Riskinä on maksun katkeaminen ja aktiivimallin myötä etuuden määrän pieneneminen, jos etuuden ehtoja ei pysty täyttämään.
Kielteisen eläkepäätöksen jälkeen seuraa usein työttömyyttä. Useampi kuin kaksi kolmesta kielteisen päätöksen saaneesta oli jossain vaiheessa työttömänä neljän vuoden seurannan aikana.
– Työttömyys aiheuttaa hylkääviä eläkepäätöksiä, koska se vähentää mahdollisuuksia varhaiseen toimintakyvyn tukemiseen ja vaikeuttaa työkyvyn määrittelyä eläkelaitoksessa. Samalla hylkäävä eläkepäätös tuottaa työttömyyttä: valtaosalla hylkäyksen saaneista työhön siirtyminen tai kuntouttaminen ei onnistu, Kelan tutkija Riku Perhoniemi kertoo.
Tiedot perustuvat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ilmestyneeseen artikkeliin.
Taloudellinen riski kasvaa entisestään
Taloudellinen riski saattaa jatkossa olla entistäkin suurempi, jos TE-toimiston työllistämispalveluista ja aloitteista kieltäytymistä sanktioidaan entistä herkemmin.
Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneilla on myönteisen päätöksen saaneisiin verrattuna matalampi koulutustaso, heikompi suhde työelämään ylipäänsä ja monisairastavuus. Työttömiltä puuttuu työterveyshuollon tuki, joka taas on työelämässä olevilla.
Valtaosa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista on tulevina neljänä vuotena työttömänä tai saa vaihtuvia sosiaalietuuksia, osoittaa Kelan ja Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus.
– Pitkään jatkuva sosiaalietuuksien tarve hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen on tietenkin ei-toivottavaa. Yhtäältä työttömyysetuus on epävarma toimeentulon lähde erityisesti itsensä työkyvyttömiksi kokeville. Toisaalta yhteiskunnan kannalta mahdollinen jäljellä oleva työkyky jää hyödyntämättä, toteaa Perhoniemi.
Kansan Uutiset kertoi taannoin Irina Söderholmin painajaismaisesta tilanteessa, johon hän joutui, kun byrokratiassa hänet katsotaan työttömäksi, mutta hän ei ole työkykyinen.
Vaihtoehtona etuuskierre
Hylkäävän päätöksen saaneilla on usein edessään etuuskierre. Yli puolet tutkittavista sai neljän seurantavuoden aikana vähintään kahta tutkituista etuuksista, jotka olivat työttömyysetuudet, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha. Eri etuuksien vuorottelu saattaa olla passivoivaa ja lisätä syrjäytymisvaaraa.
– Vaikka työttömyys-, sairaus- ja kuntoutuskaudet tukevat osaltaan reittejä joko takaisin työelämään tai eläkkeelle, ne voivat muodostaa myös pitkiä etuuskierteitä, Perhoniemi varoittaa tiedotteessa.
– Jatkotutkimuksemme alustavat tulokset näyttävät myös, että noin viidennes hylkäävän päätöksen saaneista palaa tai siirtyy töihin. Heidän työjaksonsa ovat kuitenkin tyypillisesti rikkonaisia.
Tutkitusti työkyvyttömyyseläkkeestä
Tutkimuksessa seurattiin vuonna 2010 työeläkelaitoksesta tai Kelasta hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneita neljän vuoden ajan.
Tutkimus koski ensimmäisiä täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksia.
Vuonna 2017 Kelasta annettiin päätös noin 19 000 uuteen työkyvyttömyyseläkehakemukseen. Niistä 45 prosenttia oli hylkääviä
Tutkimuksen perusteella työkykyä on tärkeää tukea ennen kuin asiakas päätyy hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.
Työeläkejärjestelmään tuli noin 22 000 uutta hakemusta, joista hylättiin noin 30 prosenttia. Kelaan ja työeläkelaitoksille tulleet hakemukset ovat osittain samojen ihmisten hakemuksia.
lehti 