Työ keskittyy jatkossa yhteiskuntiin, jotka ovat vakaita, demokraattisia ja joihin uskalletaan investoida, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula linjaa työelämän tulevaisuutta.
Hän puhui Työhyvinvointiverkoston Työpaikkojen parhaat -hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä tiistaina.
Koivula uskoo, että suomalainen työelämä hyötyy maailmanlaajuisesta työn murroksesta. Suomi vakaana valtiona saattaa houkutella ulkomaisia toimijoita, jotka tarvitsevat työvoimaa.
Suurimmat muutokset tulevat ns. takavasemmalta esimerkiksi keksinnöistä.
– Suomessa on ainutlaatuinen luottamukseen perustuva yhteiskunta, jossa asioista voidaan sopia kansanryhmien ja järjestöjen kesken. Se pitää nähdä yhteiskunnallisena arvona.
Hän muistuttaa esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittisesta kehityksestä, jossa eri osapuolten luottamus toisiinsa kapenee kapenemistaan huonoin seurauksin. Vaikka Suomessakin raja-aitoja on nostatettu niin somessa kuin muussakin mediassa, päätöksiä voidaan silti tehdä luottamuksen ilmapiirissä.
Koivula muistuttaa, että Suomi on rakennettu yhteistyöllä ja yhteen hiileen puhaltamalla.
– Mistä saataisiin Korpilampi 2.0, Koivula pohtii.
Työttömille osaamisen ylläpitoa
Suomalainen työelämä on Koivulan mukaan tilanteessa, jolloin on valittava suunta. Vain hienosäätöjä tekemällä päädytään hänen mielestään jossakin vaiheessa taantumaan. Jos hyvinvointiyhteiskunta rapautuu, tuloksena on luokkayhteiskunta.
Uusi suunta työelämälle löytyy, kun Suomi pysyy vahvana teknologian sekä osaamisen maana ja sosiaaliturvaa uudistetaan niin, että työttömät voivat päivittää osaamistaan eivätkä putoa osaamiskelkasta. Koivula perää elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä.
Työhyvinvointikin kehittyy yhteistyössä.
– Parhaat tulokset työhyvinvoinnin kannalta saadaan yhdessä tekemällä. Jaetaan parhaita käytäntöjä, Koivula ehdottaa.
Erityisen kiitoksen saavat erilaiset verkostot.
– Verkostot ovat innovaatioiden kehto. Erilaisten mielipiteiden jakaminen tuottaa uusia ajatuksia.
Muutokset voivat yllättää
Pienet teot arjessa ratkaisevat, mihin yhteiskunta suuntautuu seuraavaksi, toteaa Filosofian akatemian perustaja, filosofian tohtori Lauri Järvilehto.
– Pelosta seuraa rajojen sulkeminen ja luokkayhteiskunnan synty. Toivo saa paljon asioita tapahtumaan.
Järvilehto muistuttaa, että nykyihmisten arki koostuu samoista asioista, kuin tuhat vuotta sitten.
– Halutaan olla rakkaiden kanssa ja tehdä työtä.
Järvilehdon mukaan tulevaisuutta ei voi ennustaa. Suurimmat muutokset tulevat ns. takavasemmalta esimerkiksi keksinnöistä, joita kukaan ei ole osannut ennakoida.
Työelämä muuttuu, mutta Järvilehto ei osaa sanoa, viekö tulevaisuus esimerkiksi kauppojen kassojen työt vai säilyykö heidän työnsä kelvottomien kassa-automaattien takia.
– Miten elämä muuttuukaan, meidän on muututtava mukana.
uutiskirje 
