Valeuutisia ja kansaa jakavaa sisältöä jaettiin ahkerasti Ruotsin parlamenttivaalien alla. Oxford Internet Institute selvitti, että useammassa kuin joka viidennessä vaaleihin liittyvässä twiitissä oli valeuutinen tai sitä jaettiin.
Vastaavasti journalistista sisältöä jaettiin vain reilussa puolesta tutkituista vaali-twiiteistä.
Tarkastelujakso oli 8.–18. elokuuta, ja vaalit pidettiin 9. syyskuuta. Tutkittavana oli 270 000 twiittiä.
Valeuutisten ja kansaa jakavan sisällön osuus on kasvanut Euroopassa vaali vaalilta. Vielä kesäkuussa 2017 pidetyissä Iso-Britannian parlamenttivaaleissa valemedian osuus oli vain viidennes verrattuna journalistiseen sisällön osuuteen. Ruotsin vaaleissa osuus oli jo miltei puolet.
Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Valeuutisilla vaaleihin muistutettiin, että kyse on kansainvälisestä ilmiöstä. Valeuutisia ja kansaa polarisoivien tahojen tavoitteet ovat yhä epäselvät.
Tutkimuksen perusteella Ruotsissa valeuutisten takana olivat useimmiten ruotsalaiset koneet, vain murto-osa paikannettiin venäläisiin lähteisiin. Valeuutisten maksajatahoa tutkimus ei paikantanut. Puolueiden omat twiitit on rajattu pois valeuutisten otannasta.
Koulutus antaa suojaa
Suomessa valeuutisten ja muu disinformaation ongelmat on tunnistettu, mutta ongelmaa ei oteta tarpeeksi vakavasti. Sen sijaan, että valeuutisille naureskeltaisiin, ne pitää tukijoiden mukaan ottaa vakavasti.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak huomautti, että jos suomalaista yhteiskuntaa vastaan hyökättäisiin pitkään jatkuvalla disinformaatiolla, meillä ei olisi riittävää reserviä puolustautua.
Toistaiseksi Suomessa suhtaudutaan valeuutisiin epäilevämmin kuin muualla Euroopassa kiitos hyvän peruskoulun ja kansan yhteinen turvallisuuskulttuurin.
Varmempi keino valeuutisilta suojautumiselle on seminaarin puheenvuorojen mukaan se, että laatumedia, asiantuntijat ja puolueet toimivat aiempaa avoimemmin. Näin väite eliitin sisäisestä kähminnästä jää vaille pohjaa. Lisäksi kansalaisia tulee kuunnella entistä herkemmin.
Seminaarissa huomautettiin, että Euroopan puolustaminen disinformaatiota vastaan on heikoissa kantimissa. Kansainvälisten some-jättien rahoitus on pimennossa ja sosiaalisen median algoritmit pysyvät piilossa. Euroopan unionin ainoa keino on sääntely. Mitä kauempana sosiaalisen median alustojen ylläpitojärjestelmät ja niiden ohjaus ovat sitä vaikeampi EU:n on niihin puuttua.
Valemediaa ja paskapuhetta
Seuraavan kerran valemedian ja valeuutisten vaikutusta päästään arvioimaan Yhdysvaltain välivaaleissa, 6. marraskuuta. Tuolloin valitaan kaikki edustajainhuoneen edustajat ja kolmannes senaattoreista. Välivaaleja on pidetty presidentin suosion välipuntarina.
Presidentti Donald Trump epäilee Kiinan olevan kiinnostunut vaikuttamaan vaalien tulokseen, eikä hän ole epäilyksineen yksin. Mielenkiintoista on myös, kuinka Trump rakentaa uhkakuvia Hondurasista lähteneestä maahanmuuttajien marssista ja käyttää tätä kampanjoinnissa republikaanien hyväksi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma muistutti, että valemedian lisäksi kyse on paskapuheesta.
Valemedia on aina jotenkin suhteessa tosiasioihin. Trumpin twiittien kaltainen paskapuhe ei sen sijaan välitä lainkaan tosiasioista. Jos joku osoittaa, ettei twiitti pidä paikkaansa, se ohitetaan ja kehiin heitetään uusi paikkansa pitämätön väite ihan toisesta asiasta.
Paskapuhe on saanut tilaa myös Euroopassa mm. rokotevastaisessa kampanjassa.
lehti 