THL kysyi vanhustenhoivan tilasta
Vuoden 2018 Vanhuspalvelujen tila -kysely kertoo, että kahden vuoden aikana päivittäinen asiakasmäärä kotihoidossa on kasvanut 4 000:lla.
Kasvuvauhti on kaksinkertaistunut edellisestä seurannasta eli vanhusten hoito siirtyy kiihtyvällä tahdilla kotiin, sillä samaan aikaan ympärivuorokautisen hoidon määrä on vähentynyt.
Kotihoidossa oli toukokuun 2018 seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta.
Parhaimmillaankin vain puolet sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä kirjaa asiakkaan omat tavoitteet hoidosta palvelusuunnitelmiin.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL seuraa vanhuspalvelujen kehittymistä joka toinen vuosi. Tänä vuonna THL:n tiedonkeruuseen vastasi 1 934 ympärivuorokautisen hoidon yksikköä ja 865 kotihoidon yksikköä.
Vastanneissa yksiköissä hoidetaan noin 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon ja 70 prosenttia kotihoidon asiakkaista.
Kotihoidon hyvyydestä ja soveltumattomuudesta on taitettu peistä vuositolkulla. Yhä useampi on kotihoidossa eikä ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Kahden vuoden aikana päivittäisen kotihoidon piiriin on tullut 4 000 uutta vanhusta.
Kotihoidossa oli toukokuussa päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta. Kotona hoidetaan enemmän vanhuksia kuin Porvoossa asuu ihmisiä. Kotihoidon puolesta on puhuttu vakaasti jo 1990-luvulta lähtien.
Vanhuspalvelulain yksi suurimmista missioista oli siirtää vanhusten hoivaa kotiin. Suomessa on noin miljoona 63 vuotta täyttänyttä. Suurin osa iäkkäistä on vireitä ja toimeliaita kansalaisia, jotka pärjäävät omin avuin omissa kodeissaan.
Avuntarve lisääntyy noin 75 ikävuoden jälkeen. Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat väistämättä jatkossakin väestön vanhetessa. Eniten hoitoa tarvitaan parin viimeisen elinvuoden aikana.
Valtaosa vanhuksista jää kuntoutuksesta paitsi
Vanhuspalvelujen tila -kyselyssä tulee ilmi, että kuntoutumistavoitteiden saavuttaminen on kauttaaltaan alhaista. Huonoiten kuntoutuminen onnistuu julkisen sektorin kotihoidossa.
Vähän paremmin kuntoutetaan julkisen sektorin ympärivuorokautisessa hoidossa. Eivätkä yksityisenkään vanhustenhoidon luvut ole juuri kauniimpia. Kuntoutus hoituu noin 10–20 prosentilla riippuen hoitomuodosta ja -paikasta.
Etenkin valtaosa kotihoidossa olevista vanhuksista jää vaille kuntoutumista. Luvut todistavat myös kuntoutuksen olevan pielessä ympärivuorokautisessa hoidossa. Karut tarinat vanhusten ja sairaiden makuuttamisesta hoivalaitoksessa saavat THL:n tutkimuksesta lisäpontta.
Esimerkiksi viikoittainen ulkoilu, sisäliikunta, mielekäs tekeminen ja harrastaminen sekä sosiaalinen vuorovaikutus ovat harvinaista herkkua niin kotihoidossa kuin tavallisen palveluasumisen toimintayksikössä.
Asiakkaat, henkilökunta ja omaiset puhuvat toistensa ohi
Asiakkaan, henkilöstön ja omaisten näkemyksiä pitäisi kuunnella nykyistä enemmän vanhuspalveluissa. Tutkimus kertoo, että asiakkaiden toiveet jäävät toteutumatta ja palautteen kerääminen on puutteellista.
Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että parhaimmillaankin vain puolet sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä kirjaa asiakkaan omat tavoitteet hoidosta palvelusuunnitelmiin.
Kuitenkin vanhuspalvelulain lähtökohtana on itsemääräämisoikeuden lisääminen.
– Kun vanhusstrategioissa puhutaan omannäköisestä elämästä, niin tämä on juuri sitä. Yritetään tehdä niitä asioita, jotka ovat asiakkaalle tärkeitä. Ympärivuorokautisessa hoidossa asuvalle voi olla tärkeää päästä ulkoilemaan, toinen haluaa kuunnella musiikkia tai päästä kampaajalle säännöllisesti, muistuttaa THL:n erikoistutkija Hanna Alastalo tutkimuksesta tehdyssä tiedotteessa.
Omaiset ovat mukana useammin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Yllättävän vähäiset luvut kuitenkin ovat: kotihoidon asiakkaista 12 prosenttia ja ympärivuorokautisessa hoidossa vain seitsemän prosenttia saa omaistensa tukea.
Kotihoidon työntekijöihin kohdistuu iso paine
Kun asiakkaat muuttuvat yhä huonokuntoisemmiksi ja monenlaisen tuen tarvitsijoiksi, on henkilöstön osaamisesta pidettävä huolta, sanovat johtavat asiantuntijat Teija Hammar ja Sari Kehusmaa THL:stä.
He korostavat Vanhuspalvelujen tila -kyselyyn vedoten, että kuntoutuksen osaamista on kotihoidossa lisättävä. Vain murto-osalle asiakkaista tehdään tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma ja seurataan sen toteutumista. Vaativampien asiakkaiden hoitoon tarvitaan lisäosaamista. Noin kolmannes kotihoidon yksiköistä arvioi tarvitsevansa lisäkoulutusta muun muassa saattohoidosta.
Ammattiliitto SuPer on kritisoinut toistuvasti kotihoidon henkilöstön liian alhaista mitoitusta ja työn raskautta. SuPerin kotihoidon selvityksen mukaan hoitajat ovat huolissaan hoidon laadusta ja omasta jaksamisestaan.
SuPerin mukaan henkilöstöresurssit ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa, mikä estää hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttamisen laadukkaasti. SuPer nosti julkisuuteen hoitotyön ongelmia lähes samaan aikaan, kun THL:n Vanhuspalvelujen tila -kysely oli kentällä viime keväänä.
Teknologia tulee – oletko valmis?
Teknologia on tulossa vauhdilla etenkin kuntien ja kuntayhtymien vanhustenpalveluihin. Se lisääntyy kovaa vauhtia sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa.
Omatoimisuutta lisäävät videopuheluyhteydet, hyvinvointirannekkeet ja seurantarobotit leviävät. Etä- ja virtuaalihoito yleistyy nopeammin julkisella sektorilla. Yksityisellä puolella etäyhteyksien käyttöönottoa hidastaa potilastietojen yhteensopimattomuus.
Julkisen puolen kotihoidon toimintayksiköissä jo 40 prosentilla on virtuaalihoitoa. Vastaavasti yksityisellä puolella virtuaalihoito löytyy 10 prosentista kotihoidon toimintayksiköitä.
Myös kulunseuranta, muun muassa ovivahti, yleistyy kotihoidossa. Kulunseuranta on yleisempää kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa.
THL kysyi vanhustenhoivan tilasta
Vuoden 2018 Vanhuspalvelujen tila -kysely kertoo, että kahden vuoden aikana päivittäinen asiakasmäärä kotihoidossa on kasvanut 4 000:lla.
Kasvuvauhti on kaksinkertaistunut edellisestä seurannasta eli vanhusten hoito siirtyy kiihtyvällä tahdilla kotiin, sillä samaan aikaan ympärivuorokautisen hoidon määrä on vähentynyt.
Kotihoidossa oli toukokuun 2018 seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta.
Parhaimmillaankin vain puolet sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä kirjaa asiakkaan omat tavoitteet hoidosta palvelusuunnitelmiin.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL seuraa vanhuspalvelujen kehittymistä joka toinen vuosi. Tänä vuonna THL:n tiedonkeruuseen vastasi 1 934 ympärivuorokautisen hoidon yksikköä ja 865 kotihoidon yksikköä.
Vastanneissa yksiköissä hoidetaan noin 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon ja 70 prosenttia kotihoidon asiakkaista.
uutiskirje 
