– Kirjavuosi 2018 on erinomainen: sen perusteella suomalainen kirjallisuus on korkeatasoista, ajatuksia herättävää, tunteita puhuttelevaa ja vahvoja elämyksiä synnyttävää. Se kutsuu jakamaan lukukokemuksia ja keskustelemaan niistä.
Näin luonnehti edelleen jatkuvaa kirjavuotta kaunokirjallisuuden valintalautakunnan puheenjohtaja, kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen perjantaina. Hän julkisti kuusi kaunokirjallisuuden 30 000 euron palkintoa tavoittelevaa teosta.
– Saimme todeta kirjojen todella olevan lyhtyjä käsissämme, koska ne loivat valoa pimeisiin, pölyisiin nurkkiin, ja näyttivät tietä poluille, joita ei ole ennen tallattu. Vaikutelma liittyy kiinteästi kieleen ja tyyliin. Lukemiemme romaanien kertojat saavat äidinkielensä ilmaisemaan poispainettuja asioita, joskus kokeillen ja haparoiden, mutta aina ymmärrystä lisäten. Syntyy tunne, että nämä kielet taipuvat ihan kaikkeen.
Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan 28.11.
Kaunokirjallisuuden ehdokkaat ja raadin perustelut ovat tässä:
Jalonen, Olli: Taivaanpallo (Otava).
Taivaanpallo kuljettaa lukijan Saint Helenan saarelta Lontooseen Angus-pojan matkassa 1600-luvun lopussa. Se valottaa emämaa Englannin väkivaltaa synnyttäviä toimia saariyhteisössä. Anguksen kohtaamat vaarat antavat Taivaanpallolle seikkailuromaanin silauksen, mutta tärkein seikkailu on Anguksen maailmankuvan muutos.
Romaani kuvaa kiehtovasti, miten Angus kasvaa itsenäiseksi ja kriittiseksi ajattelijaksi: hän oppii havainnoimaan, luokittelemaan havaintojaan ja tekemään oikeita päätelmiä niiden perusteella. Anguksen eloisan notkeasta kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu.
Järvelä, Jari: Kosken kahta puolta (Tammi).
Jari Järvelän kaltainen seitsenvuotias lapsi tekeytyy ”näkymättömäksi pojaksi” kahden mummonsa ja aikuisten seurassa kuunnellakseen heidän puheitaan sisällissodasta. Mummojen perheet ovat olleet eri puolilla rintamalinjaa. Hetekan putkesta löydetyt käärölle rullatut runot herättävät pojan mielikuvituksen. Leikeissään hän ottaa sodassa ammutun Vilhon mielikuvituskaverikseen. Eläytyessään mummojensa ja Vilhon kohtaloihin poika antaa pitkään vaietulle menneisyydelle vihdoin tunnepohjaisen ja sanallisen ilmaisun. Vuoden 1918 tapahtumien sanallistaminen lapsen kokemuksien kautta jarruttaa sisällissodan synnyttämän taakan siirtämistä sukupolvelta toiselle.
Kettu, Katja: Rose on poissa (WSOY).
Kirjeromaanissa aikuinen Lempi kirjoittaa nuoruuden rakastetulleen kirjeitä, joissa hän pohtii, miksi hänen ojibwa-kansaan kuuluva äitinsä Rose hylkäsi suomalaisen miehensä Ettun ja fintiaanityttärensä ja mitä Roselle sitten tapahtui. Lempi löytää äidin hänelle osoittamia kirjeitä. Rosen katoamisen ja kirjeiden kautta Lempi pohtii Yhdysvaltain alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten suhdetta valtakulttuuriin, mikä paljastaa monenkertaista kulttuurista tukahduttamista ja väkivaltaa. Rose ei alistu ja myytti tarjoaa hänelle vastarinnan keinot. Myytti punoutuu Rosen ja Ettun väkevään rakkaustarinaan. Kokonaisuutta kannattaa Ketun rikkaasti soiva lumoava kieli.
Mäkelä, J. Pekka: Hunan (Like).
Osin lähetystyöntekijä Helvi Södermanin päiväkirjoihin perustuva romaani avaa mukaansatempaavan ja koskettavan näkymän Kiinan-Japanin sotaan. Joukko henkilöitä eri kansallisuuksista yrittää pysyä hengissä sodan ja eri uskontojen ja kulttuurien ristitulessa. Jotkut turvautuvat esi-isien henkien johdatukseen, toiset Jumalaan, verilöylyn järkyttämä tyttö luovuttaa ruumiinsa kuolleiden sielujen käyttöön. Romaanista kasvaa monikerroksinen ja -ääninen kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelu, jossa henkilöt ruotivat toimintansa perusteita ja oikeutusta.
Rauhala, Pauliina: Synninkantajat (Gummerus).
Taisto-papan usko on sääntö- ja lakiuskoa, kun taas pojanpoika Aaronille usko elää musiikissa, kirjoituksessa Tärkeitten Asioitten Vihkoon ja leikeissä mummon kanssa. Uskonnollisen yhteisön huolenpito kääntyy henkiseksi ja hengelliseksi väkivallaksi. Syntienkantajiksi joutuvat lopulta kaikki, raskain paino sälytetään heikoimpien hartioille. Joukko omaäänisiä kertojia käsittelee sääntöuskon ankaria seuraamuksia. Kertojien luontohavainnot ovat aistivoimaisia ja merkityksistä raskaita. Uskon kysymyksiä syventää romaanin synnystä kertova kirjailijahahmo pohtimalla uskon ja taiteen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia.
Sund, Lars: Där musiken började / Missä musiikki alkoi. Suomentanut: Laura Jänisniemi (Förlaget / Teos).
Kirjailijahahmo opiskelee kirjoittamista työväenopistossa kertoakseen ihailemastaan säveltäjä Alf Holmista. Hän saa ajoittaista vetoapua säveltäjä-peltiseppä Odin Sisktrömin haamulta. Tapahtumat soljuvat 1960-luvulta 1980-luvulle popmusiikin tahdissa. Esiin piirtyy elämää sykkivä ajankuva pienestä paikkakunnasta. Romaani läpivalaisee kolmen ystävättären kohtaloita iloineen ja suruineen. Pohdittavaksi nousee taiteellisen lahjakkuuden merkitys, kun tulevan säveltäjän äiti yrittää tukahduttaa poikansa musiikkiharrastuksen.
Lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on esitelty täälläja Tieto-Finlandia-ehdokkaat täällä.
uutiskirje 
