Yhdenvertainen sote-palvelujen saatavuus ja matala kynnys hoitoon tärkeimmät kansalaisille

Hallitusneuvotteluissa yksi isoista kysymyksistä on sote-uudistus. Yli puolet kansalaisista pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta, peruspalvelujen vahvistamista ja sujuvia palveluja tärkeimpinä uudistamisen kannalta.

Sen sijaan valinnanvapaus ei ole kansalaisille yhtä merkittävä kuin se on ollut kokoomukselle viime eduskuntakaudella. Vain joka neljäs nosti valinnanvapauden kärkikolmikkoon.

Eniten valinnanvapautta halusivat miehet, vanhemmat henkilöt ja heikommin koulutetut, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Työssä käyvät arvostavat sujuvuutta

Aikaisempien tutkimusten mukaan valinnanvapautta kyllä arvostetaan, mutta käytännössä palvelua vaihdetaan harvoin. Monituottajamalliin johtava valinnanvapaus voikin olla suuri ongelma palveluketjujen sujuvuuden kannalta.

Byrokratiakielellä puhutaan palvelujen integraation lisäämisestä, kun puhutaan sujuvista palveluista. Tämä oli yksi Sipilän hallituksen sote-uudistuksen tavoitteista.

Sujuvia palveluja pitivät tärkeänä muita useammin alle 74-vuotiaat kuin sitä vanhemmat sekä työssä käyvät, korkeammin koulutetut ja myös kaupunkilaiset verrattuna maaseudulla asuviin.

Valinnanvapaus yhdenvertaisten palvelujen esteenä

Yhdenvertainen saatavuus vastaa vahvasti kansalaisten tarpeisiin. Se on korkeammalla sijalla kuin jopa peruspalvelujen vahvistaminen. Peruspalveluilla tarkoitetaan terveyskeskuspalveluja ja muita sote-lähipalveluja.

Puheenjohtaja Annika Lapintien (vas.) johtama perustuslakivaliokunta piti kiinni palvelujen yhdenvertaisuudesta. Valinnanvapaus oli yksi yhdenvertaisuutta uhkaavista muutoksista.

Kansalaiset haluavat riippumatta asuinpaikastaan saada yhdenvertaisesti palveluja. Palvelujen saatavuudesta näyttää vallitsevan huoli etenkin Lapissa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Vahvat peruspalvelut hillitsevät kustannuksia

Vahvoja peruspalveluita pitivät tärkeänä erityisesti naiset, alle 55-vuotiaat ja taloudellisia vaikeuksia kokeneet vastaajat. Peruspalvelut koetaan arkea helpottavina. Kynnyksen pitäisi olla matala ja hoitoon pääsyn helppoa.

Poliitikot ovat yrittäneet ratkoa peruspalvelujen saatavuutta hakemalla ”leveämpiä hartioita”. Tästä tullee yksi kädenvääntö hallitusneuvotteluissa, sillä osalle puolueista käy edellisen hallituksen maakuntapohjainen malli, mutta muun muassa kokoomus on palannut kuntamalliin.

Vahvoja peruspalveluja halutaan kehittää, jotta voitaisiin vähentää erityistason palvelujen käyttöä ja hillitä niistä aiheutuvia kustannuksia.

JHL:n tutkimuksessa kustannuskurin nosti kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon noin puolet vastaajista. Kustannuskuria arvostivat erityisesti miehet, 74 vuotta täyttäneet ja vähemmän koulutetut.

Pitkäaikaissairaat ja terveyspalveluja käyttäneet sen sijaan valitsivat muita harvemmin kustannuskurin kolmen tärkeimmän uudistamistavoitteen joukkoon.

Palvelumaksut korkeintaan nykyisellä tasolle

Palvelumaksujen osalta vastuun lisääminen aiheuttaa potilaille ongelmia. Suomalaiset maksavat sote-palveluistaan kalliisti, jopa niin kallisti ettei maksuihin ole varaa.

Sote-palvelumaksuja meni viime vuonna ulosottoon yhteensä 386 471, joista ennätyksellinen määrä 69 000 oli terveyskeskusmaksuja.

Valtaosa väestöstä haluaa säilyttää asiakasmaksut korkeintaan nykyisellä tasolla ja 20–25 prosenttia oli valmis vähentämään asiakasmaksujen osuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sipilän hallituksen mallissa ainakin osa sote-maksuista olisi noussut väistämättä.

Oman vastuun lisääminen kokonaisuutena sopii korkeasti koulutetuille. Pitkäaikaissairaat ja terveyspalveluja käyttäneet valitsivat muita harvemmin oman vastuun lisäämisen tärkeimpien uudistamistavoitteiden joukkoon.