Monessa keskikokoisessa kaupungissa on aloitettu yt-neuvottelut talouden tasapainottamiseksi. Määräaikaisten sopimuksia ei uusita, lomautuksia saattaa olla tulossa ja joissakin kunnissa irtisanotaan työntekijöitä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekström sanoo, että tämä oli nähtävissä kuntien viime vuoden tuloksesta.
– Kaikkiaan vajaa 200 kuntaa teki miinusmerkkisen tuloksen. Kuntatalous notkahti kunnolla. Kunnilla ei ole suuria puskureita. Siksi ryhdytään tämäntyyppisiin toimenpiteisiin.
Savonlinna vähentää henkilöstöään kaikkiaan 105 henkilötyövuoden verran vuoteen 2022 mennessä. Ensimmäiseksi määräaikaisten sopimuksia ei jatketa. Tarvittaessa henkilöstöä vähennetään 40 työntekijällä, jos säästötavoitteeseen ei muutoin päästä.
Kouvolassa neuvotellaan 100 henkilötyövuoden vähentämisestä ensi vuoden loppuun mennessä ja lisäksi mietitään 60 henkilötyövuoden vähentämistä vuoden 2021 loppuun mennessä.
Vaasan yt-neuvotteluissa haetaan yhteensä 30 miljoonan euron säästöjä vuoden 2021 loppuun mennessä. Ensisijaisena keinona ovat toimintojen muuttaminen ja uudelleenjärjestelyt.
– Olisin yllättynyt, jos lisää ikäviä uutisia ei tulisi, Ekström sanoo.
Valtion maksettava miljardivelkansa
Kunnilla ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin nostaa maksuja ja korottaa veroastettaan talouden kohentamiseksi. Kuntaliiton tilastojen mukaan vuoden alussa kaikkiaan 45 kuntaa nosti veroastetta, enimmillään 1,5 prosenttiyksikköä.
Monessa kunnassa aletaan olla Ekströmin mukaan kipurajalla.
Hän muistuttaa, että kikystä ei ollut kuntatalouden tervehdyttäjäksi. Lomarahaleikkauksista luvattu 300 miljoonan euron vuosittainen säästö valui hänen mukaansa valtion pohjattomaan kitaan. Lisäksi kunnilta jäi saamatta vero-osuutensa lomarahoista.
– Nyt kuntatyöntekijöillä käynnistyy viimeinen kärsimysvuosi. Tämän jälkeen vastaavia lomarahaleikkauksia ei saa tulla.
Kuntaliiton laskelmien mukaan Sipilän hallituksen aikana kunnat menettivät kaikkiaan miljardi euroa. Ekström muistuttaa, että osalla kuntia on lisäksi paikallisia ongelmia, mm. muuttotappioita.
– Seuraavan hallituksen pitää korjata kuntien rahoituspohja. Nämä kuntien menetetyt tulot pitää kompensoida. Jollei valtio vastaisuudessa ota vakavasti tehtäväänsä vahvistaa kuntien toimintaedellytyksiä, näitä yt-neuvotteluja tulee jatkossakin, Ekström sanoo.
uutiskirje 
