STTK on esittänyt yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista ja haluaa sen myös tulevaan hallitusohjelmaan.
– Onnistuneella yt-lain uudistuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa työrauhan säilymiseen työpaikoilla, johtaja Katarina Murto arvioi.
Tilastokeskus on julkaissut viime vuoden työtaistelutilastot. Viime vuonna työtaistelujen määrä kasvoi, ja yleisimpinä syinä olivat alan työehtosopimus, muu syy ja työnjohto. Työtaistelujen määrä on kuitenkin vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Kansainvälinen vertailu osoittaa myös, että Suomessa työtaistelujen vuoksi menetettyjä työpäiviä on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.
Työtaisteluoikeus liittyy järjestäytymisvapauteen, joka on turvattu kansallisessa lainsäädännössämme ja kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut.
– STTK uskoo vahvasti sopimusyhteiskuntaan ja siihen, että neuvottelemalla ja sopimalla rakennetaan pitkäjänteisiä ja kestäviä ratkaisuja. Työtaistelu on aina viimesijainen keino, Murto korostaa.
Esimerkiksi lyhyet ulosmarssit työpaikoilta johtuvat epäonnistuneesta tai huonosti hoidetusta yhteistoimintaprosessista työvoiman vähentämistilanteissa. Nämä voitaisiin välttää, jos työpaikalla panostettaisiin aitoon, ennakoivaan ja toimivaan yhteistoimintaan.
Rajoitukset ja sanktiot väärä keino
STTK:ssa ei uskota, että työtaistelut vähenisivät rajoittamalla oikeuksia tai lisäämällä sanktioita. Lakkojen vähentämiseksi toimivin keino olisi analysoida tarkasti niiden syyt.
– Esimerkiksi lyhyet ulosmarssit työpaikoilta johtuvat epäonnistuneesta tai huonosti hoidetusta yhteistoimintaprosessista työvoiman vähentämistilanteissa. Nämä voitaisiin välttää, jos työpaikalla panostettaisiin aitoon, ennakoivaan ja toimivaan yhteistoimintaan sekä parempaan tiedonsaantiin ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin. Neuvottelukulttuuria tulisi kaikilla tasoilla edistää, Murto uskoo.
Aito kolmikanta torjuu poliittisia lakkoja
Poliittisten työtaisteluiden välttämiseksi paras keino on kunnioittaa aitoa kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua.
– Kolmikannassa työnantaja- tai palkansaajapuolella ei tarvitse olla veto-oikeutta, mutta valmisteluun ja lopputulokseen on voitava aidosti vaikuttaa. Jos kolmikantavalmistelu ei tuota tulosta, eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Suomi on isojen uudistusten äärellä. Tarvitsemme pitkäjänteistä vaikuttavaa, vakauttavaa ja vakuuttavaa työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta ja neuvottelutaitoja on lainsäädäntövalmistelussa järkevä hyödyntää. Lainsäädäntövalmistelulle on varattava riittävä aika asian laatuun ja laajuuteen nähden. Myös etu- ja jälkikäteisvaikutusarviointeihin on panostettava, Murto korostaa.
uutiskirje 
