Ruokalähettien ja muiden alustatyössä olevien mahdollisuudet valita työaikansa ovat rajatut, jos työtä pitää tehdä koko ajan toimeentulon saamiseksi. Vapaaksi mainostetusta työstä tulee pakko, sillä työntekijä joutuu tahtomattaan yrittäjän asemaan.
Työsuhdeturvan laajentaminen alustatyöntekijöihin lisäisi heidän turvaansa ja kohottaisi tuloja, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori Maija Mattila.
Jos alustatyöhön saataisiin työsuhdeturva, työntekijät saisivat riittävän palkan, lomaoikeuden ja palkkaan sidotut sosiaalietuudet.
Mattila selvitti Kalevi Sorsa-säätiölle alustatalouden ja alustavälitteisen työn ilmiöitä ja ongelmia. Raportti Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin julkaistiin maanantaina.
Koko elanto alustataloudesta
Suomessa yli 28 000 henkilöä saa elantonsa alustatyöstä tai alustavälitteistä työtä. Lisäksi noin 90 000 henkilön ansioista puolet tulee alustoista. Hieman yli puolet alustataloudessa elantonsa hankkivista on miehiä.
Työskentely alustataloudessa on Mattilan mukaan yleistymässä.
Hän tähdentää, että kaikessa alustataloudessa työntekijät eivät ole yrittäjäasemassa. Alustavälitteisessä työssä välittäjä tai asiakas hoitaa työnantajavelvoitteet.
Työntekijäasema ei aina paranna tilannetta. Euroopassa noin neljännes alustavälitteistä työtä tekevistä joutuu työskentelemään koko ajan saadakseen riittävän toimeentulon.
Eurobarometrin mukaan eniten alustatyötä tekevät 25–39-vuotiaat. Heistä 8 prosenttia työskenteli tai oli työskennellyt alustataloudessa satunnaisesti tai vakituisesti. Vastaava osuus 40–54-vuotiaista on 7,5 prosenttia. Heistä kuitenkin useampi työskentelee alustoilla säännöllisesti kuin nuoremmista ikäluokista.
Alustataloudesta hankkii elantonsa tavallisimmin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. Muun muassa käännöstyötä tehdään alustoilla.
Ansiot jäävät yleensä pieniksi
Raportin mukaan alustaloudessa ansiot jäävät pieniksi. Ranskassa alustatalouden mediaanituntipalkka jää 46 prosenttiin kansallisesta minimipalkasta. Iso-Britanniassa alustataloudessa tienaa 53 prosenttia vähimmäispalkasta.
Saksassa alustojen tuntipalkat ovat noin kolmanneksen pienemmät ja Espanjassa noin kymmenesosan pienemmät.
Suomessa Foodoran lähettikumppanit ansaitsivat Foodora Vastuuseen -kampanjan mukaan viime vuonna 7 euroa tunnilta arkisin ja 9 euroa tunnilta sunnuntaisin. Lisäksi jokaisesta lähetyksestä maksettiin 2,20 euroa. Näistä palkkioista lähetit maksavat itse työn sivukulut sekä työvälineistä aiheutuvat menot.
Mattila huomauttaa, että alustataloudessa työntekijöiden oikeudet ovat epäselvät. Hän kysyy, onko alustatyötä tekevän määrittäminen yrittäjäksi oikein, koska henkilön velvollisuudet ja oikeudet eivät näytä olevan tasapainossa.
uutiskirje 
