– Huolestuttavinta säästötoimenpiteissä on se, että ensimmäisenä säästökohteita haetaan palveluja kuntalaisille tuottavan henkilöstön suunnasta, sanoo Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Hän vaatii kuntatalouden kasvaneisiin rahoitusongelmiin pikaista ratkaisua muun muassa lisääntyneiden yhteistoimintaneuvottelujen vuoksi.
– Helppoja ratkaisuja ei tuleva hallituskaan pöydälleen saa, sillä yhteistoimintaneuvotteluja käydään kasvavassa määrin eri puolilla Suomea niin pienissä kuin suuremmissakin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä viime vuosina tehtyjen valtionosuusleikkausten seurauksena. Myös kolmannen sektorin tukileikkaukset ovat pakottaneet jo muutaman vuoden ajan useat alalla toimivat yhdistystyönantajat yhteistoimintaneuvottelujen tielle.
Yt-neuvotteluja alkuvuoden aikana ja parhaillaan käyviä kuntia ovat muun muassa Rovaniemi, Kouvola, Vaasa, Savonlinna, Kiuruvesi, Kaavi, Joroinen, Jämsä, Lappeenranta, Taipalsaari sekä lisäksi Työterveyslaitos, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Karelia ammattikorkeakoulu Joensuussa, Saimaan ammattiopisto Lappeenrannassa, Kymenlaakson sote-palvelujen kuntayhtymä ja Kuopion yliopistollinen sairaala.
Lähes 200 kunnassa miinusmerkkinen tulos
Kuntaliiton mukaan viime vuonna 196 kunnassa tulos painui miinusmerkkiseksi, kun vuonna 2017 miinusmerkkistä tulosta tehtiin 55 kunnassa. Kuntatalouden tila on ollut yhtä huono vuoden 2018 lisäksi vain yhtenä vuonna aikaisemmin viimeisen 20 vuoden aikana.
Tänä vuonna 180 kuntaa täyttää 21 kuntaveroprosentin mukaisen kriisikuntakriteeristön raja-arvon. Kuntaveron korotussyinä ovat olleet pääasiassa valtionosuuksien leikkaukset. Nykyhallituksen aikana on kuntien peruspalvelubudjetteja leikattu ja kunnilta viety Kuntaliiton laskelmien mukaan 850 miljoonaa.
Valtionosuuksien vähenemisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien ahdinkoa ovat olleet heikentämässä kilpailukykysopimuksen seurauksena tapahtunut verotulokarttuman pienentyminen. Julkisen sektorin eli kuntien, kirkon ja valtion työntekijöiden lomarahojen leikkaus lohkaisi kuntien verotuloista melkoisen palan.
Valtionosuuksien leikkaus lopetettava
– Kun tähän yhtälöön lisätään samaan aikaan tapahtunut menojen kasvu yli kolmella prosentilla, yhtälö on ollut ja on kestämätön. Kuntatalous on mahdollista pelastaa vain lopettamalla valtionosuuksien leikkaaminen. Siinä on tulevan hallituksen ohjelmatyölle ensi alkuun konkretiaa. Lakisääteisten tehtävien vähentäminen on toki myös mahdollista, mutta se tarkoittaisi enenevässä määrin kuntien peruspalveluiden heikkenemistä ja lisäisi kuntien välistä eriarvoisuutta.
Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen jälkeen tulevalla hallituksella on edessään mammuttihankkeita, joista vähäisin ei ole sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Ja kaatunut sote-uudistuskin olisi pantava uudelleen valmisteluun, sillä sitä jos mitä tarvitaan.
uutiskirje 
