Insinööriliitto: Hallintoedustuslaki ajan tasalle

Lain uudistamisen tarve on syytä ottaa huomioon uuden hallituksen ohjelmaa tehtäessä. Liiton mukaan hallintoedustus pitää saattaa ajan tasalle joko erikseen tai osana yhteistoimintalain uudistamista.

– Tärkein peruste hallintoedustuslain uudistamiselle on se, että nykyistä lakia ei yrityksissä noudateta. Syynä on sekä haluttomuus hallintoedustuksen järjestämiseen että tiedon puute, sanoo Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.

Edustuspaikkoja keinotekoisiin elimiin

Hallintoedustajalla tarkoitetaan työntekijöiden yrityksen hallintoon valitsemaa edustajaa, joka yrityksen omien edustajien kanssa osallistuu päätöksentekoon yrityksen eri toimielimissä. Hallintoedustus voidaan toteuttaa yrityksissä joko lain mukaan tai sopimalla.

Oksan mukaan nykyinen, vapaamuotoiset järjestelyt salliva laki on johtanut siihen, että yritykset ovat ryhtyneet sijoittamaan hallintoedustuspaikkoja yhä enemmän keinotekoisesti muodostettuihin toimielimiin.

– Tämä sotii lain tarkoitusta vastaan. Hallintoedustus pitää myös sopimusten nojalla olla tietyn kokoissa yrityksissä olla aina joko hallituksessa, hallintoneuvostossa tai yrityksen kaikki tulosyksiköt kattavassa johtoryhmässä, Oksa sanoo.

Hyötyä niin yrityksille kuin työntekijöillekin

Hän painottaa, että eurooppalaisissa tutkimuksissa on tullut selvästi esiin, että toimiva järjestelmä hyödyttää sekä yritystä että työntekijöitä.

– Yrityksissä muutosvalmius ja kilpailukyky paranevat, työntekijöiden työhyvinvointi kohenee ja heidän työuransa tätä kautta pitenevät.

Insinööriliitto on tehnyt oman lakiluonnoksen uudeksi hallintoedustuslaiksi. Tärkeimmät muutosehdotukset koskevat soveltamisrajaa, joka on ehdotuksessa laskettu 45:een nykyisestä 150:stä. Se jäisi edelleen muita pohjoismaisia malleja suuremmaksi, mutta sopisi paremmin Suomen oloihin.

– Jos yrityksessä on vähintään 100 työntekijää, hallintoedustuspaikka on sijoitettava joko hallitukseen, hallintoneuvostoon tai johtoryhmään. Pienemmissä yrityksissä paikka voidaan sijoittaa vapaammin, mutta kyseisellä toimielimellä pitää olla todellista päätös- tai toimivaltaa, Oksa tähdentää.