Ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen. Mitä se todella tarkoittaa?
Sitra kumppaneineen mallinsi ensimmäistä kertaa maailmassa, kuinka radikaalisti elämäntapamme ja kulutuksemme on muututtava, jotta tavoitteeseen voidaan päästä. Muutos vaatii muun muassa uudenlaista kiertotalouden mukaista ruuantuotantoa, liiketoimintaa sekä yhteistyötä.
Uusimpia edelläkävijäratkaisuja ovat urbaanin ruuantuotannon keskus Vantaalla, päivitetty Kiertotalouden kiinnostavimmat -listasekä maailman talouden uudistajien kohtaamispaikka Helsingissä, World Circular Economy Forum 2019, joka järjestetään kesäkuussa.
– Meillä on valtava kuilu nykyisten ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisten elämäntapojemme välillä, summaa Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.
– 1,5 asteen elämäntapa vaatii meiltä suuria muutoksia kaikissa arkemme tavoissa, niin kotona, töissä kuin vapaa-ajallakin.
Jo seuraavan kymmenen vuoden aikana pitäisi vähennyksen olla Suomessa noin 75 prosenttia. Myös kehittyvissä maissa – Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa – vähennystarve on suuri, 23–84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Sitran mukaan muutokset Suomessa ovat mahdollisia. Koko maan päästöjä on mahdollista vähentää kustannustehokkaasti 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Kestävän kehityksen verouudistuksen avulla voidaan paitsi vähentää päästöjä, myös vahvistaa työllisyyttä ja taloutta.
Sitran johdolla on myös tehty maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta. Sen sanotaan auttavan Suomea pärjäämään maailmassa, jossa taloudellinen kilpailukyky ja hyvinvointi eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön ja jossa suomalaiset puhtaat ratkaisut tarjoavat vientimahdollisuuksia.
30 vaihtoehtoa uuteen elämäntapaan
Sitran julkistama raportti tarkastelee noin 30 vaihtoehtoa kuromaan kiinni elämäntapakuilua nykyisen ja 1,5 asteen tavoitteen välissä.
Raportin mukaan suuri potentiaali hiilijalanjäljen merkittävään pienentämiseen on muun muassa seuraavilla keinoilla: yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla.
Kohti 1,5 asteen elämäntavan mukaista ruokaa tähtää juuri avattu uudenlaisen urbaanin ruuantuotannon keskus Vantaalla: Metropolian Myyrmäen kampukselle keskiviikkona 15.5. avatun Urban Farm Labin tarkoituksena on kokeilla erilaisia kiertotalouden mukaisia urbaaneja ruuantuotantoteknologioita ja sisäviljelyn kaupallistamista. Hallissa kasvattavat ruokaa viisi eri yritystä, jotka hyödyntävät toistensa tuotannossa syntyvän hävikin; esimerkiksi sienten tuottamaa hiilidioksidia käytetään salaattiviljelyssä ja salaattiviljelyn hävikkiä sirkkojen ravintona.
– Tavoitteena on, että suomalaisyritykset perustavat vastaavanlaisia ruuantuotannon keskuksia esimerkiksi teollisuuspuistoihin ja että ruuan sijaan Suomesta kehittyisi merkittävä ruoantuotantoteknologioita vievä maa, kertoo kestävän ruokajärjestelmän asiantuntija Merja Rehn Sitran kiertotaloustiimistä.
Yritysten ansaintalogiikka muuttuu
Kiertotalous tarkoittaa, että jatkossa ei tuoteta lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen – jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.
Sitran ylläpitämässä suomalaisia kiertotalouden yritysesimerkkejä esittelevässä Kiertotalouden kiinnostavimmat -listassa on nyt 124 yritystä. Ensimmäisellä, lokakuussa 2016 julkaistulla listalla mukana oli vasta 19 yritystä.
Uusia yrityksiä listalla ovat muun muassa Combi Works, joka on vajaakäytöllä olevien tehtaiden resurssien jakamisalusta muille yrityksille, Fiskarsin käytettyjen tuotteiden uudelleenmyynti, Naps Aurinkovoimala, joka kauppaa aurinkosähköä palveluna yrityksille ja rakennustyömaiden ylijäämämateriaalien verkkokauppa Netlet.
uutiskirje 