”Suomen suurin muuttoliike on taivaaseen” – Ennuste: Väestö keskittyy vielä vahvemmin kaupunkeihin, eikä yksittäinen tehdasinvestointi käännä suuntaa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Suomen suurin muuttoliike on tulevina vuosikymmeninä taivaaseen, letkauttaa konsulttitoimiston MDI:n neuvonantaja Eero Holstila. Tämä johtuu yksinkertaisesti suurten ikäluokkien 1945–1950 ikärakenteesta.

 MDI julkaisi torstaina uusimman, vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteensa, jossa se pureutui 23 maakuntakeskuksen kehitykseen. Näihin kuuluvat kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit, minkä lisäksi joukkoon on otettu mukaan maakuntiensa keskukset Kajaani ja Kokkola.

Ennusteen viesti on selvä. Suomen kaupungistuminen jatkuu, mutta se keskittyy vielä voimakkaammin. Holstila puhuukin suurkaupungistumisen kaudesta.

Huomenna pärähtää maailmalle väestöennusteiden kolmas aalto. Vuorossa suuret ja keskisuuret C23 -kaupungit ja työssäkäyntialueet. Graafissa +12 / -11 -maistiainen. Koko aineisto avoimessa jaossa https://t.co/AXZfEcYhYw aamulla klo 8.30 @MDIfriends #väestöennuste #alueet #kunnat pic.twitter.com/pgLFOOo4eQ

— Timo Aro (@timoaro) 15. toukokuuta 2019

Väestökasvuun tulee 2030-luvulla vaikuttamaan voimakkaasti syntyvyydessä tapahtunut romahdus. Kun ikäluokat ovat pieniä, ei maan sisäinen muuttoliike luonnollisesti voi olla yhtä suurta kuin nyt.

Tämä näkyy esimerkiksi Tampereen asemassa. Se on tällä hetkellä Suomen vetovoimaisin kaupunki maan sisäisen muuton osalta, mutta MDI:n ennusteessa sen väestökehitys näyttää sakkaavan 2030-luvulla.

– Imualueen, josta Tampere ottaa kotimaan muuttovoiton, väestö pienenee, Holstila kuvaa.

Yhden alan kaupungit pulassa

Suurimmassa pulassa ovat ennusteen mukaan teollisuuteen nojaavat kaupungit, joissa ei ole tai on hyvin vähän korkeakoulutarjontaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Mikkeli, Kotka, Pori, Kajaani ja Kouvola.

– Vahvimmat kasvavat kaupungit ovat suuria kaupunkeja, korkeakoulukaupunkeja, ja ne ovat sijainniltaan suht lähekkäin eli Turku, Tampere, pääkaupunkiseutu, kuvaa MDI:n ennusteen tehnyt Rasmus Aro.

Korkeakoulutarjonta vetää luonnollisesti etenkin nuoria, mutta suuri osa heistä ei jää esimerkiksi Jyväskylään vaan jatkaa valmistumisen jälkeen matkaa pääkaupunkiseudulle.

– Paluumuutot ovat aika vähäisiä varsinkin pienillä paikkakunnilla, koska etenkin korkeakoulutettujen on vaikea työllistyä näillä paikkakunnilla, Aro kuvaa.

Ja tässä päästään yhteen asiaan, josta on puhuttu suhteellisen vähän. Koska naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet, on esimerkiksi Helsingissä huomattavasti enemmän 20–29-vuotiaita naisia kuin samanikäisiä miehiä. Vastaavasti pienemmillä paikkakunnille suhde on monin paikoin toisinpäin.

– 11 kunnassa on enemmän naisia kuin miehiä ikäluokassa 20–29. Lopuissa on enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia. Joissain pienissä kunnissa sataa nuorta miestä kohden on 50 nuorta naista.

– Tämä 20–29-vuotiaat on tärkeä ikäluokka, koska siinä tehdään asuinpaikkaan, työpaikkoihin ja perheen muodostamiseen liittyviä valintoja. Ne sitovat pitkälti paikkakunnille, Aro sanoo.

Näistä yhdestätoista paikkakunnasta ylivoimainen ykkönen on muuten Helsinki.

Tehdas ei enää pelasta

Suomen vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat vaikuttavat osaltaan siihen, että monen alueen vanha vetovoimatekijä ei enää toimi. Holstila mainitsee esimerkkinä Äänekosken, jonne rakennettiin muutama vuosi sitten uusi paperitehdas. Vanhoina aikoina sitä olisi pidetty lottovoittona.

– Äänekoski sai lottovoiton, mahtavan teollisen investoinnin, mutta väkiluku laskee. Samoin kävi Uudessakaupungissa, Holstila sanoo.

Monipuolinen työpaikkatarjonta, hyvät yhteydet, mutta myös pehmeämmät asiat kuten alueen imago ja ilmapiiri vaikuttavat Aron mukaan alueiden imuun.

– Naiset ratkaisevat aluekehityksen suunnan. Ketkä pystyvät houkuttelemaan 20–40-vuotiaita naisia, Holstila tiivistää.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että aluekehityksen suunta vie suuriin kaupunkeihin. MDI:n ennusteen mukaan vuonna 2040 joka kolmas suomalainen asuu Helsingin seudulla.

Lue lisää: Synkkä ennuste julki – väestön keskittyminen muutamalle seudulle kiihtyy entisestään

 Väestö keskittyy vauhdilla Etelä-Suomeen

 Vain harva seutu kasvaa Suomessa – Tutkija: ”Todennäköinen tulevaisuus on se, että meillä on entistä vähemmän elinvoimaisia ja vahvoja kaupunkiseutuja”