Liiton mukaan huoli pitkän matematiikan opiskelijoiden määrän kasvamisesta lukioissa on aiheeton.
– Päinvastoin, kehitys on positiivinen ja sitä pitää ruokkia edelleen. Matematiikan opiskelu on nuorelle tulevaisuusinvestointi, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Mikko Valtonen.
Valtosen mukaan matemaattinen osaaminen on yleisesti hyödyllistä jokaiselle. Hän muistuttaa, että kyse ei ole vain laskemisesta.
– Matemaattinen ajattelutapa liittyy loogiseen päättelyyn eli siihen, että pyritään löytämään järkevä ratkaisu. Ongelmanratkaisu on arkinen taito, jota voi hyödyntää myös muissa asioissa kuin matematiikassa, Valtonen selventää.
Pitkästä matematiikasta paljon pisteitä opiskelijavalinnassa
Opiskelijavalinnat ovat muuttumassa siten, että kevään 2020 yhteishausta alkaen valtaosa opiskelijoista valitaan korkeakouluihin todistusvalinnan perusteella. Todistusvalinnassa hakijan ylioppilastutkinnon todistuksen arvosanat pisteytetään. Mallissa pitkän matematiikan painoarvo on perustellusti suuri.
Valtonen uskoo tämän johtavan ajan myötä matematiikan osaamisen yleiseen kasvuun. Matematiikan ja erityisesti pitkän matematiikan opiskelun lisääntyminen puolestaan helpottaa korkeakouluun siirtymistä ja siellä pärjäämistä.
Selvitysten mukaan matematiikan oppimistulokset eriytyvät jo varhaisista kouluvuosista alkaen. Osaaminen on hyvin eritasoista 9. luokan päättäneillä, ja erot vielä kasvavat lukiossa ja ammatillisella toisella asteella.
Nuorten opiskelumahdollisuuksia ei saa rajata
Matematiikan osaaminen nousee selvästi ainoastaan lukion matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneilla. Lukiossa matematiikan kirjoittaminen näyttää olevan vahvasti yhteydessä matematiikan osaamistason nousuun.
– Mikäli pelätään resurssien riittävyyttä lukioissa pitkän matematiikan opiskelijoiden määrän kasvaessa, resursseja on yksinkertaisesti lisättävä. Nuorten opiskelumahdollisuuksien rajoittaminen ei ole vaihtoehto, Valtonen korostaa.
Harkittava paluuta vanhaan malliin
– Koska matematiikan kirjoittaminen on selvästi yhteydessä matematiikan osaamisen nousuun, meidän pitää harkita palaamista vanhaan malliin. Eli matematiikka olisi jatkossa kaikille opiskelijoille yksi kirjoitettavista aineista, hän esittää.
Matematiikassa uudet asiat rakentuvat vanhan osaamisen päälle. Perustan on oltava kunnossa, jotta uuden oppiminen on mahdollista. Valtosen mielestä tästä johtuen varhaiskasvatussuunnitelmissa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, miten matemaattisen ajattelun kehittyminen konkretisoituu toiminnaksi lapsiryhmissä.
Peruskouluissa lapsia ja nuoria pitää hanakammin kannustaa matematiikan opiskeluun. Valtosen mukaan erityisesti heikommin pärjäävien oppilaiden entistä aktiivisempaan tukemiseen pitää ohjata lisää resursseja.
– On tärkeää panostaa siihen, että peruskoulu antaa lapsille ja nuorille yhtäläiset valmiudet pärjätä matematiikassa myös myöhemmällä opintopolulla. Yksi keino voisi olla matematiikan tuntimäärän kasvattaminen peruskouluissa, Valtonen sanoo.
uutiskirje 
