UP/Birgitta Suorsa
Kuumat kesäpäivät ovat lisänneet eri puolilla Eurooppaa väestön kuolleisuutta. Erityisessä vaarassa ovat pienet lapset ja vanhukset.
Mikä on vanhukselle ensisijaista helteellä, Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan Lännen palvelualueen johtaja Maarit Rautio?
– Viilennys ja riittävä nesteytys. Kannattaa tarkistaa vaatetus, ettei ole liikaa vaatetta helteellä. Sisäilman pitäminen alle 25 asteessa olisi hyvä. Sitten täytyy juoda nesteitä tarpeeksi ja monipuolisesti. Ikääntyneillä janon tunne monesti epäluotettava mittari, sillä kaikki eivät koe janoa kuten nuorempana.
Moni vanhus sanoo, että helteellä menee ruokahalu. Mitä silloin pitäisi tehdä?
– Helteellä ruokahalu menee vähän jokaiselta. Juominen on kaikista tärkeintä ja sitten suolatasapainon ylläpitäminen. Esimerkiksi suolapähkinät ja kivennäisvesi olisivat aika terveellisiä helteellä. Jos verenpaine on koholla, niin kivennäisveden sijasta mieluummin hanavettä.
– Tärkeää on syödä helteelläkin monipuolisesti. Osalle vanhuksista ruoka maittaa millaisella kelillä tahansa.
Pitääkö ulkoilu unohtaa helteellä kokonaan?
– Se on hyvin yksilöllistä. Ulkoillessa pitää olla väljät, keveät ja vaaleat kesävaatteet. Tiukat ja mustat vaatteet vetävät enemmän lämpöä. Auringossa auttavat pitkähihainen paita ja päähine. Ilman päähinettä ei kannata lähteä liikkeelle, ja juomapullo kannattaa ottaa mukaan. Välillä voi istua varjossa ja huilata, sillä helteellä kaikki ihmiset väsyvät, iäkkäät ja vähemmän iäkkäät.
Lämpöhalvauksessa ihmisen ruumiinlämpö nousee yli 39 asteen. Mistä tietää, että lämpöhalvaus on tulossa?
– Iho on kuuma, hikoilu vähenee tai tulee sekavuutta. Virtsaneritys voi vähentyä, ihmistä heikottaa. Oireina voi olla myös ruokahaluttomuutta, pahoinvointia tai ripulointia. Pahimmillaan ihminen menettää tajuntansa.
Poikkeavatko vanhusten oireet helteellä muista?
– Ikääntyneiden toimintakyky heikkenee, joten oireet voivat tulla nopeammin. Ikääntyneillä lämmön sääntelykyky on alentunut ja nestevajauksen riski on suurentunut. Monet pitkäaikaissairaudet kuten sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, diabetes, munuaissairaudet ja myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt lisäävät kuumuuden kanssa terveysriskejä.
– Erityisen suuri riski on muistisairailla iäkkäillä. Normaalisti ihminen ymmärtää mennä kuumalla varjoon, mutta muistisairas ei tätä välttämättä ymmärrä.
Mitkä muut tekijät lisäävät hellekuolemien riskiä?
– Yksinasuminen ja eristäytyminen voivat lisätä altistusta ympäristön haittavaikutuksille. Jos on muistisairas, yksinäinen ihminen, niin muistaako hän juoda ja tuulettaa asuntonsa illalla. Olisi tärkeää tuulettaa huoneisto viileimpään aikaan läpivedolla. Kuumimpana aikana ikkunat ja ovet tulisi pitää kiinni ja ikkunat pimentää esimerkiksi sälekaihtimin.
uutiskirje 
