Teollisuusliiton tiistaina julkistaman selvityksen mukaan nopeasti kasvavat puolustusmenot eivät pääosin vahvista kotimaista työllisyyttä ja tuotantoa. Selvityksen arvion mukaan tulevista puolustusvälinehankinnoista noin 75 senttiä jokaista euroa kohden menee Suomen ulkopuolelle.
Jos puolustushankintojen kotimaisuusaste säilyy nykyisellä tasolla, työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi.
– Puolustusmäärärahojen kasvu ja uudet hankinnat ovat turvallisuuspoliittinen välttämättömyys. Selvityksen tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa puolustusmenojen kasvattamisen tarvetta vaan arvioida, miten kasvavat panostukset vaikuttavat suomalaiseen teollisuuteen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.
– Vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää kysyä, kuinka paljon kasvavat puolustusmenot lisäävät työtä ja tuotantoa Suomessa. Selvityksen perusteella vaikutukset jäävät toivottua pienemmiksi. Kotimaisuusasteen nostaminen on siksi otettava selkeäksi tavoitteeksi.
Selvityksen ”Puolustusmenot, hankinnat ja työpaikat – Mitä jää Suomeen” on laatinut Teollisuusliiton erikoistutkija, filosofian tohtori Matti Roitto. Hän on puolustusvälineteollisuuden asiantuntija ja työskennellyt lähes 20 vuotta tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Selvitys perustuu julkisiin aineistoihin, tutkimuskirjallisuuteen sekä Teollisuusliiton toimialaseurantaan ja luottamusmiehille tehtyyn kyselyyn.
Selvityksessä arvioidaan puolustusvälinehankintojen ja puolustustarviketeollisuuden vientikauppojen vaikutuksia työllisyyteen, tuotantoon, osaamiseen ja alihankintaketjuihin Suomessa.
– Hankinnat ja vientikaupat kasvattavat joidenkin suomalaisyritysten liikevaihtoa ja tukevat niiden kansainvälistä asemaa. Laajemmat kansantaloudelliset vaikutukset jäävät kuitenkin rajallisiksi. Tämä on seurausta puutteellisesta teollisuuspoliittisesta otteesta hankintoihin ja ylipäänsä puolustusvälineteollisuuteen, Roitto sanoo.
Puolustusmenojen 0,5 prosenttiyksikön kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen merkitsee arviolta 5 000–7 000 henkilötyövuoden vuotuista bruttomääräistä työvoimapanosta. Luku ei tarkoita vastaavaa määrää uusia tai pysyviä työpaikkoja vaan hankintojen synnyttämää työvoiman tarvetta, joka voi myös ylläpitää nykyistä työllisyyttä.
Selvityksen perusteella monissa Euroopan maissa puolustustarvikehankintoja tarkastellaan sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi laajemmin osana teollisuuspolitiikkaa. Hankinnoilla pyritään esimerkiksi kasvattamaan kotimaista tuotantoa.
– EU:n hankinta- ja kilpailusäännöt asettavat toiminnalle rajoja, mutta ne jättävät myös mahdollisuuksia olennaisten turvallisuusintressien, huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön turvaamiseen. Siinä missä useissa muissa EU-maissa hyödynnetään näitä mahdollisuuksia, Suomessa painotus on ollut toisenlainen, Roitto sanoo.
– Suomessa olisi syytä arvioida, miten näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää enemmän.
Teollisuusliiton selvityksen keskeinen politiikkasuositus on, että puolustusvälinehankintojen kotimaisuusastetta kasvatetaan.
uutiskirje 
