Ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan nousevan 73,2 prosenttiin ja työttömyyden laskevan 6,3 prosenttiin. Työministeri Timo Harakka (sd.) kertoi keskiviikkona eduskunnassa, millä toimilla hallitus aikoo saavuttaa tavoittelemansa 75 prosentin työllisyysasteen. Siihen tarvitaan ministerin mukaan työmarkkinoille aiempaa enemmän osatyökykyisiä, vaikeammin työllistyviä nuoria, ikääntyviä ja maahanmuuttajataustaisia.
Budjettiriihessä sovittiin jo palkkatuen kehittämisestä ja lisäämisestä. Harakan mukaan kyse on oikeastaan kolmesta palkkatuesta, joita ovat yleinen ja järjestöjen palkkatuki sekä uusi yksinyrittäjän rekrytuki.
Nykyisistä palkkatuista Harakka kuvaili tulevan houkuttelevampia, laajempia ja helpompia. Yritysten palkkatuen saamisesta tulee yksinkertaisempaa ja varmempaa. Sen enimmäismäärän korottamista selvitetään parhaillaan ja lisäksi vielä vammaisille omaa korotusta.
Rekrytukikokeilulla alennetaan pienten yrittäjien kynnystä palkata lisätyövoimaa.
– Avoimia työpaikkoja on auki enemmän kuin tilastoidun työvoimavälityksen historiassa koskaan. Kysyntä on niin kova, että nyt on erinomainen mahdollisuus rohkaista työnantajia ottamaan esimerkiksi yli 55-vuotias työnhakija palkkatuen avulla työhön, Harakka sanoi.
Muun muassa Juha Vartiainen (kok.) on väittänyt palkkatuen korvaavan muuten työllistyvät. Harakka ei tähän usko.
– Niin kauan kuin meillä on ikäsyrjintää ja samaan aikaan myös osatyökykyisten ja maahanmuuttajien osalta tilanne, että heitä ei rekrytoida, niin en usko tähän. Väitän, että se on tässä kysyntätilanteessa erityinen keino.
Kaikki palkkatukia koskevat esitykset ovat tulossa eduskuntaan ensi keväänä ja ne tulisivat voimaan syksyllä.
Kuntakokeiluihin 40 prosenttia asiakkaista
Työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin kutsut lähtivät tiistaina. Kokeilut kestävät 2,5–3 vuotta.
– Kun kuntien ja valtion resurssit laitetaan yhteen, voidaan lisätä asiakaslähtöisyyttä ja parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä, Harakka sanoi.
Kuntakokeilun pohjaksi on valittu työmarkkinatuella olevat, sekä kaikki työttömät nuoret ja työttömät maahanmuuttajat. Joukko muodostaa noin 40 prosenttia TE-toimistojen asiakaskunnasta. Ryhmiä yhdistää korostunut tarve henkilökohtaiseen palveluun.
Kokeilut kohdennetaan maakuntien keskuskaupunkeihin sekä näiden työssäkäyntialueille. Jos kaikki parikymmentä suurinta kaupunkia lähtevät mukaan kokeiluun, siirtyy kolmannes TE-toimistojen työnhakijoista kuntien vastuulle.
Esityksiä kuntakokeiluista Harakka lupasi eduskuntaan jo tämän vuoden puolella. Kokeilut alkaisivat keväällä.
Viime vuosina työvoimapalveluiden resurssit ovat vähentyneet samaan aikaan, kun vaatimukset ovat kasvaneet.
– Nyt tämä suunta muuttuu. Työ- ja elinkeinopalveluihin satsataan lisää, Harakka sanoi.
lehti 