Mutta Eriksson korostaa, että heidän virastonsa tekee valvontaratkaisunsa itsenäisesti. Virasto keskeytti valvontatehtävänsä pyytääkseen lausunnon työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivalta työneuvostolta.
Aluehallintovirasto käynnisti ruokalähettipalvelujen tarjoajien Woltin ja Foodoran valvonnan runsas vuosi sitten. Vuodenvaihteessa voimaan astuneen uuden työaikalain vuoksi pyyntö tehtiin vasta tämän vuoden alussa. Virastoa kiinnosti se, kuuluisiko työnantajien pitää työaikakirjanpitoa.
Nyt tiedetään työneuvoston kanta. Sen mukaan alustatalouden piirissä työskentelevät ruokalähetit ovat työsuhteessa ja kuuluvat työaikalain piiriin.
Ruokalähettejä työllistävät yhtiöt ovat pitäneet näitä itsenäisinä yrittäjinä, joiden työhön ei sovelleta työlainsäädäntöä.
Neuvoston kanta syntyi äänestyksellä, ja työnantajapuolen edustajat jättivät eriävän mielipiteen.
Alustatyössä paljon epäselvyyksiä
Työneuvoston päätös on Aki Erikssonin mukaan hyvin merkittävä.
– Alustatyön ja muihin uusiin työnteon muotoihin liittyy paljon epäselvyyksiä. Kansallisesti meillä ei vielä ole otettu kantaa asiaan ja vaikkei työneuvosto ole tuomioistuin, vaan lausuntoja antavat asiantuntijaelin, niin silti tämä oli merkittävä tulkinta.
Lausunnossa on Erikssonin mukaan eritelty ansiokkaasti työsuhteen tunnusmerkkejä ja esitelty tulkintaohjeita.
– Nyt meillä on rahkeet tehdä tulkinta loppuun, ja mahdollisesti asettaa velvoitteita, Eriksson sanoo.
Tarkastuskertomus tulossa
Seuraavaksi aluehallintovirasto antaa tarkastuskertomuksensa, jossa siis määritellään mahdolliset velvoitteet yrityksille.
– On selvää, että tämä on iso muutos myös yrityksille, jos he alkavat muuttaa toimintatapojaan, kirjaamaan työaikoja ja muuta.
Jos tähän päädytään, muutoksille pitää Erikssonin mukaan antaa kunnolla määräaikaa.
– Isot laivat kääntyvät hitaasti ja tämä heidän bisnekselleen iso kysymys. Tämä on kansainvälisestikin iso kysymys. Aika näyttää, miten valvontapolku jatkuu.
Työneuvoston lausunnon pohjalta näyttää nyt siis siltä, että työaikakirjanpitoa pitäisi alkaa pitää.
– Lausunnon kohteenahan oli työaikalaki ja sen soveltuminen. Sieltä tulee sitten työvuorosuunnitteluun ja työajan kirjaamiseen liittyviä velvoitteita, mahdollisia sunnuntain tuplapalkkoja ja muuta, joka määräytyy laista, kun ei ole työehtosopimusta jossa olisi sovittu toisin, Eriksson sanoo.
– Työsuhdetyö eli se että lähetit ovat työsuhteessa yritykseen, tuo mukanaan työturvallisuusvastuut, työterveyshuollon ja työsuojeluyhteistyön. Jos me täällä päädymme samaan kuin mihin työneuvosto päätyi, niin silloin nämä kaikki työsuhdetyöhön liittyvät elementit täytyy arvioida, hän jatkaa.
Lähiviikkoina prosessi etenemässä
Vielä Erikssonilla ei ole tarkkaa tietoa, milloin virasto tekee oman ratkaisunsa.
– Annetaan osapuolten rauhassa tutustua lausuntoon ja miettiä, mitä tämä heille merkitsee. Olin lehdistä lukevinani, että Wolt ainakin odottaa meidän yhteydenottoa. Sellaisen se saa lähiviikkojen aikana, hän lupaa.
Jos työnantaja ei suostu mahdollisiin velvoitteisiin, aluehallintovirasto voi velvoittaa sakon uhalla. Viime kädessä asiaa ratkotaan hallinto-oikeudessa.
– Silloin asialle saataisiin tuomioistuimen sinetti.
Eriksson muistuttaa, että työaikalain pohjana on työaikadirektiivi, joka on otettu käyttöön kaikissa Euroopan maissa.
– Työsuhteen olemassaolo tulkitaan kaikissa Euroopan maissa hyvin samankaltaisesti.
Foodora ja Wolt ovatkin joutuneet käymään työsuhdekeskustelua jo vuosia muissa EU-maissa. Suomessa ollaan Erikssonin mukaan jälkijunassa.
– Tämä oli meillä ensimmäinen steppi. Meillä alustatalous on uudempi ilmiö kuin vaikka Ranskassa, vaikka ongelmat on samat.
Kanta huomioon lainvalmistelussa
Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen mutta riippumaton elin, jossa on puolueettomia edustajia sekä jäseniä työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Neuvosto antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja muita työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta.
Riippumattoman neuvoston lausunnot eivät ole sitovia, mutta työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi tiedotteessaan pitävänsä niitä merkittävänä linjauksena.
Hallitus aikoo ohjelmansa mukaisesti arvioida lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta, myös alustatalouden kannalta. Haataisen mukaan työneuvoston kanta otetaan huomioon valmistelussa.
– Alustatalouden piirissä työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä, joiden aseman arviointiin työneuvoston kannanotto vaikuttaa. Oletan, että yritykset tekevät nyt omalta osaltaan tällaista arviointia, Haatainen sanoi.
Ruokalähettien työssä käytetään yhtiön ylläpitämää digitaalista alustaa, jonka välityksellä ruokalähetit saavat tiedon kuljetustarpeista. Alustan kautta hankitaan ravintoloita palvelun käyttäjiksi ja lähettejä hoitamaan kuljetuksia.
lehti 