Lindseyn työmaasta tuli The Guardian -lehden vaikutusvaltaisen kolumnistin Polly Toynbeen mukaan ongelma siksi, että nyt on kysymys yhdestä viimeisistä vahvasti ammatillisesti järjestäytyneistä aloista.
Sama palkkojen ja työehtojen heikentyminen on ollut jo pitkään todellisuutta monilla matalapalkkaisilla, usein naisvaltaisilla aloilla, kirjoittaa Toynbee tiistain Guardianissa.
Toynbeen mukaan globalisaatio lietsoi talousbuumia: ”Se toi halpoja tuotteita, matalia palkkoja sekä helppoa velkaa ja siirtolaisuus antoi vielä lisänsä bkt:lle”.
Toynbee syyttää pääministeri Gordon Brownia globalisaation ylistämisen mantrasta. Brown ei Toynbeen mukaan ole koskaan kysynyt, kuka globalisaatiossa häviää ja kuka voittaa.
Toynbeen mukaan Britannian viralliset tilastot osoittavat, että valtaosa hyödystä on mennyt parhaiten ansaitsevalla 10 prosentille. Puolet palkansaajista ei ole kokenut kasvua lainkaan ja kolmasosalla on reaalipalkka alentunut.
Toynbee sanoo, että valtaosa häviäjistä on ollut niillä aloilla, joille tuli paljon työvoimaa uusista EU-maista.
Toynbeen mukaan työväenpuolueen hallitus käänsi itäeurooppalaisella työvoimalla työmarkkinat keinotekoisesti työnantajien eduksi, koska muuten markkinateorian mukaan palkkojen olisi pitänyt nousta siihen saakka kunnes työpaikat täyttyvät.
Toynbeen mukaan oikea vastaus ei olisi ollut kieltää työvoiman vapaata liikkuvuutta. Sen sijaan minimipalkkojen ja muiden ”pelikenttää tasoittavien” toimien olisi pitänyt nousta, jotta ”ravintolat ja pesulat eivät olisi olleet meille liian halpoja”.
Toynbee kirjoittaa, että Yhdysvaltain kaltainen äärimmäinen epätasa-arvoisuus kätkeytyi hyvinä aikoina siihen, että ihmiset tekivät kovemmin töitä: puolentoista työn tulot ovat nyt tarpeen useimmille. Lisäksi lainaraha ja halpenevat tuotteet peittivät pohjimmaisen trendin, eriarvoisuuden kasvun.
uutiskirje 
