Risto Sulkava painottaa soiden ennallistamista:
Luonnonsuojeluliitto esitti jo nelisen vuotta sitten tavoitteeksi turpeen polton lopettamisen vuoteen 2025 mennessä lähinnä sillä perusteella, että turpeen on todettu olevan kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Sen lisäksi liitto muistutti turpeenoton köyhdyttävän maamme suoluontoa ja pilaavan vesistöjä.
Viime vuonna Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana aloittaneen Risto Sulkavan mielestä on hyvin todennäköistä, että turpeen poltto energiaksi loppuu suomalaisten päätöksistä riippumatta seuraavan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluessa.
Sulkavan mielestä ei ole kovin järkevää panostaa siihen, että turve olisi jatkossa enää tärkeä energiamuoto. Kuitenkin turveteollisuus, erityisesti Vapo Oy havittelee parhaillaankin uusia suoalueita turpeenottoon, tai turvetuotantoon, niin kuin Vapo ja alan liitto asian ilmaisee.
Filosofian tohtori Sulkava pitää koko turvetuotanto-sanaa harhaanjohtavana.
– Eihän turvetta voi tuottaa. Turve on maaperään pitkän ajan kuluessa varastoitunutta hiilipitoista ainetta, siis maaperäainesta, jota voi kaivaa maasta pois, mutta ei sitä sinänsä voi tuottaa.
Vapo tosin on ilmoittanut aloittaneensa myös varsinaiset turpeen tuottamiskokeilut. Tarkoituksena on kasvattaa sammalta sopivissa oloissa niin nopeasti, että siitä oikeasti tulisi tuotetuksi uutta turvetta. Sulkava muistuttaa turpeen kasvavan noin millimetrin vuodessa.
– Kun kaksi metriä on suurin piirtein se raja, että turvetta kannattaa ruveta kaivamaan, niin siihen paksuuteen menee silloin 2 000 vuotta.
Monenlaisia
prosenttilukuja
Turpeen energiakäyttöä puolustettaessa käytetään perusteluina usein hyvin monenlaisia prosenttilukuja, murtolukuja ja hehtaarimääriä, joista eri tahoilla tuntuu olevan kovin erilaisia tulkintoja.
Hyvin yleisesti sanotaan, että noin kolmasosa Suomen maapinta-alasta on suota tai kosteikkoa. Myös Sulkavan mielestä se on alun perin ollut totta.
– Se on fakta, että noin kolmasosa on ollut suota, muttei ole enää. Siitä kolmasosasta puolet on ojitettu ja siitä ojitetusta alasta on muuttunut kokonaan metsäksi osuus, jonka suuruus riippuu vähän laskijasta. Sen lisäksi osa on muuttunut pelloksi. Suomen koko peltoalasta ilmeisesti noin puolet on ennen ollut suota.
Vapo ja muu turveteollisuus korostavat mielellään hyödyntävänsä yhteensä vain alle yhden prosentin verran Suomen suoluonnosta, kun taas suojeltuna on samojen tahojen mukaan peräti 12 prosenttia.
Sulkava arvelee, että pieneen, yhden prosentin siivuun, on päästy laskemalla se maan alkuperäisestä suoluonnon kokonaispinta-alasta, eli olettamalla, että kolmasosa Suomesta tosiaan on edelleen suota.
Virheellisenä Sulkava pitää myös Vapon näkemystä siitä, että turpeen kasvu Suomessa olisi kaksinkertainen turpeen käyttöön verrattuna.
– Siinä on selvä virhe. Siinä on taas käytetty sitä Suomen alkuperäistä kokonaissuopinta-alaa ja oletettu sen kaiken kasvavan saman verran kuin luonnontilaisella suolla, eli sen millin vuodessa.
– Jo vuosi pari sitten Gelogian tutkimuskeskuksen tutkimukset osoittivat, että ojitetuilla soilla ei tapahdu turpeen kertymistä, vaan turpeen hajoamista lahomisen kautta. Kun tämä otetaan turpeen kaivun lisäksi huomioon, niin Suomessa turvevarat ovatkin viimeisen 20 vuoden aikana pienentyneet eikä kasvaneet. Suomen maaperä on tällä hetkellä hirmuisen iso hiilidioksidilähde. Taivaalle karkaa koko ajan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja.
Energiankulutusta
on varaa vähentää
Sulkavan mukaan jo sovitut ja tulossa olevat päästötavoitteet tekevät turpeen polton käytännössä mahdottomaksi sen vuoksi, että turve tuottaa päästöjä enemmän kuin mikään muu polttoaine.
– Jos vaihdettaisiin kivihiileen, tulisi 12 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä.
Suomen energiahuolto on Sulkavan arvion mukaan turvattavissa myös ilman turpeen käyttöä.
– Ensinnäkin meillä on varaa pienentää energiankulutusta. Ja kun tiedetään, että metsäteollisuuden murros vie Suomesta 30 prosenttia pois alan kapasiteetista, turve voidaan energiatuotannossa korvata puulla. Sen korjuu työllistäisikin enemmän kuin turpeenkaivuu.
lehti 