Rautatieläisten liiton ja Rautatievirkamiesliiton maanantaiaamuna kello kolme alkaneen ja tiistaiaamuun kello kolmeen kestäneen valtakunnallisen työnseisauksen syynä valtion omistajaohjauksen koventunut henkilöstöpolitiikka, joka on johtanut jättilomautuksiin. Rautatieläiset vaativat VR:n pitkäjänteistä kehittämistä yhteistyössä työntekijöiden kanssa pikavoittojen sijaan.
Vuorokauden työnseisaukseen osallistui 7 500 rautatieläistä ja se pysäytti koko raideliikenteen vuorokaudeksi. Julkisuudessa on lakkoa pidetty liiton uuden puheenjohtajan Vesa Maurialan (sd.) ja yleisemminkin sosialidemokraattinen profiilin nostona. Rautatieläisten liiton tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu (vas.) ei ole tätä mieltä.
– Mediassa tämä näyttää henkilöityneen uuteen puheenjohtajaan, mutta ei hän yksin olisi tällaista voinut tehdä. Kyllä tässä on jäsenistö takana.
– Toukokuun edustajakokouksessa oli paikalla 96 valtuutettua ympäri Suomea ja henki oli, että jotain pitää tehdä.
VR on päättänyt lomauttavansa lähes 1 500 VR-Gargon työntekijää tavaraliikenteen vähentymisen vuoksi. Uusikumpu sanoo rautatieläisten olleen yhteisesti haettujen pitkäjänteisten säästöjen kannalla.
Uusikummun mukaan myös liittojen ne jäsenet, joita lomautukset eivät koske, ovat olleet vahvasti mielenilmauksen takana.
– Koko porukka on yhtenäisesti mukana, hän vakuuttaa.
Jättilomautuksille
muita vaihtoehtoja
Rautatieläisten mukaan jättilomautuksiin turvautuminen kertoo valtio-omistajan koventuneesta linjasta, jossa ei enää välitetä raideliikenteen asemasta yhteiskunnallisesti tärkeänä toimijana. VR:n hyvien vuosien tuotot kelpaavat omistajalle, mutta notkahduksen kustannukset maksavat työntekijät.
Liitot eivät kiellä kuljetusten vähentymistä erityisesti metsä- ja paperiteollisuudessa. On kuitenkin muistettava, että junien kuljettamiseen tarvitaan aina tietty määrä väkeä eli työ ei ole vastaavasti vähentynyt.
Rautatieläisten liiton mukaan kevään neuvotteluissa VR:n kanssa pyrittiin kaikin mahdollisin keinoin välttämään lomautuksia muun muassa vapaaehtoisin säästötalkoin.
Mielenilmaus ei kohdistu liittojen mukaan VR Yhtymään, vaan omistajaohjauksen linjaan. Liitot vaativat omistajalta yhteiskuntavastuun kantamista niin työntekijöistä kuin ratainfran rahoituksestakin ja VR:n kehityksestä. Suunnanmuutos on tehtävä henkilöstöpolitiikassa takaisin henkilöstöä kuuntelevaan suuntaan.
Liitot esittävät myös keskustelua ratainfran kunnossapidon kilpailuttamisesta, jossa isona ongelmana ne pitävät viiden vuoden kilpailutusykliä. Se on liian lyhyt jakso yrityksen sitouttamiselle rataverkon kehittämiseen. Myös työntekijöille se tuo ongelmia elämän järjestämiseen.
Yleisöltä tukea
mielenilmaukselle
Rautatieläiset ilmoittivat lakkoaikeistaan virallisesti perjantaina. Tiedotussihteeri Uusikummun mukaan tällä haluttiin antaa ihmisille mahdollisuus varautua tilanteeseen.
– Emme halunneet tilannetta, jossa ihmiset olisivat yllättäen radanposkessa odottamassa tulematonta junaa.
Lakossa olevat rautatieläiset keskustelivat maanantaina ihmisten kanssa mielenilmauksen syistä suurimpien asemien tienoilla. Asenteet olivat Uusikummun mukaan yllättävän positiivisia.
– Aamulla Seinäjoen junasta tuli konduktööri ja kertoi saaneensa ihmisiltä positiivista palautetta. Yksi negatiivinen oli tullut, mutta se liittyi toivomukseen, että lakko olisi voinut kestänyt pitempääkin.
– Tuntuu, että yleinen mielipide on sympatiseeraava. Kiitetään, että joku edes jotain tekee, kertoo Maarit Uusikumpu.
Hän muistuttaa, että kaikilla valtio-omisteisilla yhtiöillä on myös työllisyyden kannalta yhteiskunnallinen tehtävä, puhumattakaan sitten VR:n yhteiskunnallisesta tehtävästä kuljetuksen saralla.
uutiskirje 
