JARI STENROTH on samaa mieltä keväällä tohtoriksi väitelleen Ritva Anttosen kanssa siitä, että ennakkoluulot ovat usein esteenä luottamuksen rakentamisessa romanien ja valtaväestön välillä.
Jyväskylän yliopistossa väitellyt Ritva Anttonen kuvasi tutkimuksessaan suomalaisten romaniyrittäjien kohtaamia ennakkoluuloja ja syrjintää yritystoiminnassa. Anttosen haastattelemilla pohjanmaalaisilla ja keskisuomalaisilla romaniyrittäjillä oli kokemuksia ennakkoluuloista ja syrjinnästä niin yhteistyötahojen, rahoittajien, asiakkaiden kuin myös kilpailijoiden kanssa.
Jari Stenroth törmäsi ennakkoluuloihin viimeksi etsiessään hevosilleen uutta laidunpaikkaa.
– Puhelimessa sanotaan, että tule kattomaan ja sitten kun näkee, että tumma, niin ei se käykään. Joissakin asioissa taas ei oteta ollenkaan vakavasti, jos joku mustalainen yrittää viedä asioitaan eteenpäin.
Tutkimuksessa haastatelluilla oli myös myönteisiä kokemuksia ennakkoluulojen voittamisesta. Vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa lähti sujumaan hyvin heti, kun luottamus osapuolten välille oli syntynyt.
ENNAKKOLUULOJA ja tietämättömyyttä on Jari Stenrothin mukaan puolin ja toisin.
– Ennakkoluuloja on myös meillä mustalaisilla. Minä luokittelen ennakkoluuloisuuden eräänlaiseksi sairaudeksi. Jos ihmisellä on ennakkoluuloja vierasta ihmisryhmää kohtaan, se ei pääse eteenpäin tässä maailmassa.
Stenroth käyttää puheissaan usein mustalainen-sanaa romanin sijasta.
– Romani on mulle sivistyssana. Aina on Suomessa sanottu mustalainen. Ei se sana minua ole häirinnyt. Paljon riippuu siitä, missä tarkoituksessa sitä käytetään.
Stenroth itse ottaa mielellään huumorinkin avuksi ennakkoluulojen hälventämisessä.
– Kun tapaan ihmisiä, jotka on vähän jännittyneitä, mää laukaisen tilanteen aika nopiaan, että ei tässä pelätä tarvitse, vaan otetaan ihan rennosti.
Stenroth jopa epäilee, että meidän jokaisen sisällä saattaa asua pieni rasisti.
– Kun esimerkiksi tulee puhe venäläisistä, niin se ryssä tulee sieltä hyvin nopeasti. Sanotaan helposti, että ne kaikki on viina- ja tupakkarokareita tai varkaita.
Stenroth pitää Sysmää aika sisäänlämpiävänä kylänä, jonka asukkaille voi olla melkoinen järkytys, kun ensimmäinen somaliperhe muuttaa paikkakunnalle.
LAPSILLEEN Stenroth on opettanut, ettei ketään ihmistä saa syrjiä, sortaa eikä vihata.
– Lapsilla on mennyt täällä hyvin, kun ovat käyneet tarhat ja eskarit ennen koulua. Lapsethan eivät osaa olla ennakkoluuloisia, mutta oppivat, jos kotona viljellään sellaista. Kyllä meilläkin kävi tyttö, joka sanoi, että äiti on kieltänyt leikkimästä mustalaisten kanssa.
Stenroth on korostanut lapsilleen myös koulunkäynnin tärkeyttä.
– Oma koulunkäynti oli vähän huonoa. Lukemisen ja laskemisen kun opin, kattoin, että sillä pärjään. Tänä päivänä se ei riitä, vaan tarvitaan aika pitkälti koulutusta. Välillä olen ollut vähän löysä, kun muistan, miten ite ei tehnyt aina mieli käydä koulua, mutta aika hyvin nämä lapset ovat uskoneet. Pienellä hoputtamisella on saatu numeroitakin nousemaan.
lehti 