On ihan normaalia, että maanantaisin työpaikan kahvihuoneessa jutellaan siitä, mitä puolison kanssa viikonloppuna puuhailtiin.
Se on niin normaalia, että jos joku ei sitä tee, aletaan arvuutella, onko hänessä jotakin vialla.
Oletus heteroseksuaalisuudesta elää työyhteisöissä vahvana. Ei-heteroseksuaalisen ihmisen tämä oletus saattaa saada jopa vetäytymään kuoreensa. Näin tapahtuu varsinkin silloin, jos työpaikan kulttuuriin kuuluvat seksismi ja homovitsit.
Tutkija Kati Mustola tahtoisi kitkeä työpaikoilta kaikenlaisen halventavan huumorin.
– On luotava ilmapiiri, jossa homot voivat tulla kaapista, jos haluavat.
– Mutta ulostulo ei ole tässä keskeistä, vaan se, että halventavasta käytöksestä on päästävä eroon riippumatta siitä, kuuluuko työyhteisöön homoja vai ei.
Puolet salaa
suuntautumisensa
Mustola oli tekemässä vuonna 2004 julkaistua tutkimusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta työelämässä. Siinä selvisi, että puolet seksuaalivähemmistöihin kuuluvista salaa suuntautumisensa työssään.
Leimautumisen pelossa he joutuvat esimerkiksi kumppanistaan puhuessaan käyttämään sukupuolineutraaleja sanoja tai jopa valehtelemaan. Se aiheuttaa jännitteitä yksittäisen työntekijän elämässä ja koko työyhteisössä.
– Ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen on herättävä tilanteeseen. Parempi työilmapiiri on kaikkien etu. Työntekijät voivat paremmin, ja työnantajan vaatima tuottavuus paranee.
Myös valtiovallan tasolla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asia pitäisi näkyä Mustolan mielestä paremmin. Syrjintätapausten käsittely on sysätty työsuojeluviranomaisille, joiden kädet ovat muutenkin täynnä töitä.
Maahanmuuttajien kohtaamaa syrjintää käsittelee erikseen nimitetty vähemmistövaltuutettu, naisten ja miesten välisiä syrjintätapauksia puolestaan tasa-arvovaltuutettu.
– Eikö seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuva syrjintä kuulu kellekään!
Ay-liikkeellä
opittavaa
SAK on ottamassa ensimmäisen askeleen kohti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamista.
Liitto ottaa osaa homo-, lesbo-, bi- ja transihmisten asiaa ajavaan Helsinki Pride -tapahtumaan järjestämällä seminaarin.
Tänään pidettävässä tilaisuudessa pohditaan, kuinka ammattiyhdistysliike voi edistää näiden vähemmistöjen oikeuksia työelämässä. Mukana on puhujia SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylystä alkaen. Myös Kati Mustola esittelee aihetta koskevia tutkimustuloksia.
SAK:n tasa-arvokoordinaattori Linnea Alho myöntää, ettei liitolle asti juuri kantaudu ilmoituksia syrjinnästä, vaikka sitä varmasti tapahtuu.
– Ongelma on molemminpuolinen. Seksuaalisuutensa vuoksi syrjityt ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että asiasta voisi ottaa yhteyttä meihin. Me taas emme ole profiloituneet niin, että nämä asiat kuuluisivat selkeästi meille.
Konkreettisena keinona Alho esittää, että luottamusmiesten tietoisuutta olisi lisättävä tuntuvasti. Hän lupaileekin, että koulutusta lisätään.
Syrjintä
pysyy piilossa
Vasemmiston sateenkaarirakastajat -ryhmän eli Vasaran ryhmänvetäjä Tero Saarinen harmittelee, ettei ammattiliitoissa tai niiden paikallisjärjestöissä ole omaa työntekijää, johon ottaa yhteyttä syrjintäasioissa.
Syrjintätapauksia ei myöskään rekisteröidä esimerkiksi työsuojelupiirissä. Siksi ne pysyvät piilossa.
Myös ala vaikuttaa asenteisiin. Saarinen pelkää syrjinnän määrän kasvavan, kun avoimuus tietyissä ammateissa lisääntyy.
– Jos jollakin perinteisellä äijäalalla, kuten vaikka rakennuksilla, tultaisiin yhtäkkiä joukolla kaapista, luulen, että syrjintätapausten määrä kasvaisi kovasti.
Saarinen rohkaisee kuitenkin kaikkia uskaltautumaan ulos kaapista.
– Kaikkien on voitava olla sitä, mitä ovat, hän sanoo.
SAK:n maksuton seminaari tänään klo 17–20 Scandic Hotel Marskissa, Mannerheimintie 10:ssä. Lisätiedot ja puhujat osoitteesta www.sak.fi.
uutiskirje 
