Lomautukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti talouden laskusuhdanteen myötä.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lomautettuja oli Tilastokeskuksen mukaan noin 38 000. Luku on viisinkertainen vuoden 2008 alkuun verrattuna. Suurin kasvupiikki sijoittui vuoden 2009 alkuun.
Noin joka toinen lomautuksista on voimassa toistaiseksi. Toisin sanoen puolet lomautetuista ei tiedä, milloin he pääsevät palaamaan töihin.
Kesällä lomautetaan
talvea vähemmän
Kesäkuukausien aikana lomautusten määrä on yleensä talveen verrattuna pienempi. Tämä näyttäisi pitävän paikkansa myös nyt taantuman aikana: työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa lomautettuja oli toukokuun lopussa noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin huhtikuun lopussa.
Ministeriön erikoissuunnittelija Petri Syväsen mukaan muutos johtuu lähinnä siitä, että kesälomien aikana yritysten tuotanto supistuu joka tapauksessa. Näin lomautuksille ei ole yhtä paljon tarvetta kuin talvella.
– Noususuhdanteen aikana rakennusala toimii kesällä vilkkaampana, mutta en osaa sanoa, onko vaikutus tässä taloudellisessa tilanteessa sama, Syvänen lisää.
Vakityöläisten
riesa
Suurin osa lomautetuista on teollisuuden ja rakennusalan työntekijöitä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2009 alun lomautetuista puolet työskenteli teollisuudessa ja neljäsosa rakennuksilla.
Alat ovat perinteisesti miehisiä, ja lomautetuista yli 80 prosenttia onkin miehiä. Eniten lomautettuja on 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä ja vähiten alle 25-vuotiaissa. Nuorilla lomautetuksi joutumista yleisempää onkin työttömäksi jääminen.
Erot alojen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä johtuvat pitkälti työsuhteiden eroista. Teollisuudessa ja rakennusalalla työskentelevistä yli 45-vuotiaista työntekijöistä suurin osa on vakinaisessa työsuhteessa. Nuorista taas suurin osa tekee pätkätöitä.
Määräaikaisia työsuhteita suosivilla aloilla taantuma johtaa nopeasti siihen, ettei pätkätyöläisten sopimuksia jatketa. Vakinaisia työsuhteita työnantajien ei kannata katkaista jo sen vuoksi, että lomautetuille työntekijöille ei tarvitse maksaa irtisanomisajan palkkaa.
Jaksottaminen
ongelmallista
SAK:n päälakimies Timo Koskinen kertoo, että lomautuksia jaksotetaan joissakin yrityksissä. Tällöin luodaan pitkäkestoisia suunnitelmia, joissa määritellään, ketkä työntekijät joutuvat milloinkin lomautetuiksi.
Käytäntö on juridisesti ongelmallinen sen vuoksi, että lain mukaan lomautusperusteiden täytyy olla voimassa lomautuksen alkaessa.
– Siinä saa olla melkoiset ennustajan lahjat, jotta pystyy osoittamaan perusteet pitkän aikaa etukäteen, Koskinen sanoo.
Kansainvälisesti harvinainen keino
Lomautukset ovat leimallisesti suomalainen tapa vastata talouden heikkoihin kausiin. Vastaava järjestelmä on kansainvälisesti harvinainen. Pohjoismaissa lomautuksiin turvaudutaan ainakin Norjassa, kun taas Ruotsin järjestelmä on lakkautettu vuosia sitten.
Keski-Euroopassa lomautustarve hoidetaan yleensä työaikaa lyhentämällä esimerkiksi niin, että viikon työaika leikataan puoleen normaalista.
Joissakin maissa lomautusjärjestelmä on teknisesti olemassa, mutta käytännössä lomautusten ero irtisanomisiin on pieni. Suomessa lomautukset ovat tarkoin lailla säädeltyjä, ja työntekijän irtisanomissuoja on vahva.
Lomautusjärjestelmää käytetään paljon lykkäämään ja myös estämään irtisanomisia. Työntekijän kannalta lomautuksessa on kuitenkin pulmansa, sillä määräaikainenkin lomautus on omiaan lisäämään epävarmuutta töiden jatkumisesta. (KU)
uutiskirje 
