SAK vaatii elvytyksen jatkamista
Yt-neuvottelujen alaisten työntekijöiden määrä kymmenkertaistui tammi-kesäkuussa viime vuoteen verrattuna. Myös irtisanomisten määrä moninkertaistui.
– Näköpiirissä ei ole käännettä parempaan, SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki toteaa.
– Syksystä tulee synkkä, jos nimenomaan lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi.
Yt-neuvottelujen piirissä oli alkuvuonna yli 125 000 työntekijää. Viime vuonna samaan aikaan vastaava määrä oli runsaat 11 000 työntekijää. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana yt-neuvottelujen piirissä on ollut jo kaksi kertaa enemmän työntekijöitä kuin koko viime vuoden aikana yhteensä.
Tammi–kesäkuussa irtisanottiin 12 000 työntekijää, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla, jolloin irtisanottuja oli 4 200. Myös irtisanomisissa ylitettiin jo alkuvuodesta selvästi koko vuoden 2008 irtisanottujen määrä. Lomautettuna tai lomautusuhan alla on alkuvuodesta ollut runsaat 95 000 työntekijää.
Tuotanto väheni
myös huhtikuussa
Milloin lomautukset alkavat muuttua irtisanomisiksi?
Janne Metsämäen mukaan ensi syksy on ratkaiseva. Jos yritykset saavat tilauksia, lomautetut palaavat töihin. Jos elpyminen viipyy, irtisanomisia tulee lisää.
– On haettu merkkejä siitä, että käänne olisi jo tapahtunut. Mutta ei niitä vielä ole siinä määrin ollut, että voisi sanoa, että parempaan ollaan menossa, Metsämäki varoittaa.
Parhaimmillaankin nämä merkit kertovat, ettei lasku ole jatkunut yhtä voimakkaana kuin aiemmin. Tilastokeskus kertoi eilen, että kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto väheni huhtikuussa 0,6 prosenttia maaliskuuhun verrattuna. Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna tuotanto väheni 9,2 prosenttia.
Lasku oli nopeinta teollisuuden ja rakentamisen alalla, jossa laskua oli viime vuoteen verrattuna 17 prosenttia. Palveluala supistui 6 prosenttia. Alkutuotanto, eli maa-, metsä, riista- ja kalatalous poikkesi yleislinjasta kasvamalla 2 prosenttia.
Työttömyyttä ei
saa päästää kasvuun
SAK:n Metsämäki vaatiikin, ettei työttömyyttä saa päästää kasvamaan hallitsemattomasti. Hän yhtyy niihin, jotka sanovat, ettei tulossa ole viime laman kaltaista 20 prosentin työttömyyttä. Pahoja lukuja voidaan silti nähdä.
– Lähinnä veronkevennyksiin perustuneen elvytyksen rinnalle tarvitaan uusia päätöksiä työllisyyttä ja talouden kasvua tukevista investoinneista, kuntatalouden vahvistamisesta sekä työvoima- ja koulutuspolitiikan aktiivitoimien varmistamisesta. Missään nimessä elvytystä ei pidä nyt lopettaa, Metsämäki korostaa.
– Pitää pitää huoli siitä, että aiemmin päätetyt tie- ja rautatiepuolen infrahankkeet etenevät. Tietysti myös asuntorakentaminen pitäisi saada liikkeelle, hän erittelee elvytyskohteita.
Hän vaatii riittävästi voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Etenkin nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy vaatii panostuksia.
Myös valtion omistajapolitiikalla on Janne Metsämäen mukaan työllisyyden hoidossa keskeinen rooli, joka korostuu taantuman aikana.
– Valtion omistamien yhtiöiden velvollisuutena on kohdella työntekijöitä esimerkillisesti ja huolehtia heidän turvastaan muutostilanteissa. Valtion omistajuutta on hoidettava pitkäjänteisesti ja äkillisiä muutoksia tulee välttää, Metsämäki toteaa muun muassa Destia-keskusteluun viitaten.
Työnantajilta Metsämäki perää pitkämielisyyttä.
– Varmasti fiksusti ajattelevissa yrityksissä näin tehdäänkin. Työntekijöistä yritetään pitää kiinni, koska kyllä heitä taas tarvitaan ja työvoimapula voi jatkossa olla edessä.
uutiskirje 
