Malmin työväentalolla kilistetään syksyllä laseja rakennuksen 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Työväentalojen joukossa se ei kuitenkaan ole mikään varsinainen nestori.
Työväentalojen kaltaisia seurantaloja rakennettiin jo 1800-luvun lopulla muun muassa vapaapalokunnille, nuoriso- ja raittiusseuroille sekä suojeluskunnille.
Ahkerimmin työväentaloja rakennettiin 1900-luvun alussa. Talojen toiminta kokoontumispaikkana ja julkisen keskustelun areenana oli tärkeä osa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja työväenliikkeen kehitystä.
Työväentalojen rakentamisessa voimakkain piikki taittui sisällissodan myötä. 1920- ja 1930-luvuilla seurantaloja rakennettiin innokkaammin nuorisoseuroille kuin työväenyhdistyksille. Näihin aikoihin yhteiskunnallinen ilmapiiri Suomessa oli värittynyt valkoiseksi. Äärioikeisto oli 1930-luvun taitteessa voimakkaampi kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen.
Suuntauksen näkyvin äänitorvi, Lapuan liike, sai alkunsa työväentalon sulkemisesta. Marraskuussa 1929 Lapuan työväentalolla meneillään ollut nuorkommunistien juhla keskeytettiin ja vaadittiin kommunistisen toiminnan lopettamista koko maassa. Vastaava häirintä levisi ympäri maata.
Toisen maailmansodan jälkeen suojeluskunnat lakkautettiin ja järjestöjen rakennukset annettiin muuhun käyttöön. Työväentaloja palautettiin niiden oikeille omistajille. 1960-luvulla seurantalojen toiminta alkoi hiipua, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä niistä kiinnostuttiin taas.
Viime vuosikymmeneltä alkaen taloja on alettu suojella ja kunnostaa. Nykyään seurantaloja on noin 2 500 ympäri Suomea.
uutiskirje 
