Saksan hallituspuolueet saivat kootuksi rivinsä ja selviytyivät omin voimin euromaiden väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) muutosten hyväksymisestä liittopäivillä torstaina. Joutuminen turvautumaan opposition tukeen olisi horjuttanut hallitusta ja saattanut johtaa ennenaikaisiin liittopäivävaaleihin.
Liittokansleri Angela Merkel näkee Saksan ja itsensä euron ja Euroopan pelastajana. Näkemykselle on perustansa, sillä Saksan talous on Euroopan vahvin, ja maa kantaa suurimman vastuun kriisimaiden tukemisesta.
Kriisimaiden ja erityisesti Kreikan tukeminen on saksalaisten keskuudessa epäsuosittua. Liittopäiväpuolueista muut paitsi vasemmistopuolue Die Linke tukevat pääpiirtein hallituksen linjaa. Kaikissa niissä kuitenkin on epäilijänsä ja vastustajansa.
Kristillisdemokraattisten unionipuolueiden CDU:n ja CSU:n edustajista 12 ilmoitti vastustavansa hallituksen esitystä ja kaksi äänestävänsä tyhjää sekä FDP:n edustajista neljä olevansa esitystä vastaan, kun he keskiviikkona tekivät liittopäiväryhmilleen selkoa käyttäytymisestään torstain äänestyksessä.
Merkelin ja ryhmien johdon suostuttelu ja painostus olivat tehonneet, sillä kymmenkunta vastahankaista oli taipunut hallituksen taakse. Myös pelko tappiosta ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa on vaikuttanut asiaan.
Hallituspuolueilla on liittopäivillä 330 edustajaa 620:stä. Heistä lopulta 315 äänesti hallituksen linjan mukaisesti. Kaikkiaan hallituksen esityksen puolesta äänesti 523 edustajaa.
”Tähän saakka,
ei pitemmälle”
Kristillisdemokraattien baijerilaisen sisarpuolueen, kristillissosiaalisen unionin, puheenjohtaja Horst Seehofer sanoi keskiviikkona Süddeutsche Zeitungin haastattelussa puolueensa tukevan, sisäisestä kritiikistä huolimatta, hallitusta ERVV:n muutoksista päätettäessä.
Mutta samalla Seehofer lähetti Merkelille terveisiä, että tässä on raja, jota CSU ei ylitä. ”Emme halua Euroopan Yhdysvaltoja.”
CSU ei hyväksy suvereniteetin rajoittamista luovuttamalla talouspolitiikkaa ja kansantaloutta koskevaa valtaa Brysselille. Niin ikään ei tule kyseeseen yksittäisen maan velkojen muuttaminen eurooppalaisiksi veloiksi, joista saksalaisetkin olisivat vastuussa.
Myös olemassaolostaan kamppailevan FDP:n tuore puheenjohtaja Philipp Rösler, liittohallituksen talousministeri ja varakansleri, on ilmaissut vastustavansa Saksan ja muiden euromaiden vastuiden kasvattamista kriisimaiden pelastamisessa.
Merkelin asemaa koetellaan vielä useissa liittopäivien äänestyksissä, sekä päätettäessä yksittäisistä tukieristä että myöhemmin pysyvästä rahoitusvakausvälineestä. Uhkana ei ole niinkään oppositio, vaan hallitusrintaman sisäinen eripura.
Aiheesta enemmän tänään ilmestyneessä Viikkolehdessä.
lehti 