Pakistanin vaatetehtaat karkaavat halvempaan Bangladeshiin

Pakistanin poliittinen epävakaus ajaa yhä useammat vaatetusalan yrittäjät siirtymään Bangladeshiin.

– Emme ole muuttaneet Bangladeshiin, vaan toimintamme on laajentunut sinne, tehtailija Salamat Tauseef täsmentää. Yritys avasi 2007 Bangladeshissa tehtaan, joka työllistää 3 000 henkeä.

Tauseef sanoo halunneensa laajentaa toimintaa Pakistanissa, mutta olosuhteet eivät houkutelleet.

Hänen mielestään Pakistanin tekstiiliala ”vetelee viimeisiään”. Turvallisuusriskit kasvavat ja sähkönsaanti kangertaa alan keskuksessa Faisalabadissa.

Kaasutoimitusten epävarmuus aiheutti Faisalabadissa jopa kahdeksan tunnin päivittäisiä sähkökatkoja pitkin viime vuotta.

Tauseef kertoo, että sähköpulan vuoksi hänen 6 000 henkeä työllistävä tehtaansa toimii edelleen vain 30 prosentin kapasiteetilla.

Köyhempi saa tullivapauden

Punjabin osavaltiossa sijaitseva Faisalabad on Pakistanin kolmanneksi suurin kaupunki.

Tekstiiliteollisuus on Pakistanin talouden tukipilari. Se työllistää 3,5 miljoonaa henkeä ja tuo yli puolet vientituloista. Pakistan on maailman johtava puuvillantuottaja ja puuvillalangan viejä.

Uhkaajaksi on kuitenkin noussut entinen Itä-Pakistan, vuonna 1971 verisen sodan jälkeen itsenäistynyt Bangladesh.

– Bangladesh luetaan maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mikä avaa sille tullivapaan viennin Euroopan unioniin ja kymmeneen muuhun teollisuusmaahan, Yasin Siddiq Pakistanin tekstiiliyrittäjien liitosta selittää.

Pakistanin tuotteiden ostaja taas joutuu maksamaan lähes kymmenen prosentin tullin, hän muistuttaa.

Myös turvallisuustilanne on Bangladeshissa parempi kuin Pakistanissa.

Asiakkaita pelottaa

– Tärkeimmät ostajamme asioivat nyt kanssamme Bangladeshissa, Tauseef sanoo viitaten isoihin kansainvälisiin vaatevalmistajiin. Hän itse matkustaa Bangladeshin pääkaupunkiin Dhakaan joka toinen kuukausi.

– Asiakkaat kaihtavat Pakistania. Ulkomaiden suurlähetystöjen jatkuvasti muuttuvat matkustusohjeet eivät ole helpottaneet tilannetta, Tauseef jatkaa.

Bangladeshin etuja ovat myös katkoton sähkönjakelu, kymmenen ensimmäisen vuoden verovapaus ja lyömättömän halpa työvoima.

Pakistanissa minimipalkka on 5,9 euroa päivässä, mutta Tauseefin mukaan sillä ei saa väkeä töihin.

– Maksamme vähintään 6,7 euroa huonosti ammattinsa osaaville työntekijöille, jotka ovat puolet ajasta jouten sähkökatkojen takia, yrittäjä äkäilee.

– Bangladeshissa minimipalkka on kolme euroa päivässä, hän mainitsee.

Hallitus kiistää paon

Pakistanin pääministerin neuvonantaja Mirza Ikhtiar Baig kiistää vaatetehtaiden maastapaon. Hän myöntää Bangladeshin tarjoamat edut, mutta muistuttaa, että maan työmarkkinoilla on levotonta jatkuvien lakkojen ja mielenosoitusten vuoksi.

– Eikä siellä ole raaka-aineita. Niin puuvilla kuin keinokuidutkin tuodaan enimmäkseen täältä, Baig sanoo.

Karachilainen teollisuusyrittäjä Javed Ahmed vaatii kuitenkin Pakistanin hallitukselta pikaisia toimia tekstiilialan pelastamiseksi.

– Hallitus voisi pyytää Yhdysvalloilta tullihelpotuksia. Tarvitsemme avun sijasta kauppaa selvitäksemme terrorismin vastaisen sodan ja tulvien vaikutuksista, Ahmed sanoo.

Tauseef lisää listalle korruption kitkemisen.

– Puolet ajasta menee kymmenien virastojen ahneen henkilökunnan voiteluun. Kaikki verot ja maksut pitää voida maksaa yhdellä luukulla, hän penää.