Libyan väliaikainen johto on tehnyt selväksi, että maan lainsäädäntö pohjataan islamilaiseen lakiin eli shariaan. Se pelottaa varsinkin naisia, mutta moni muukin ihmettelee, valitaanko tiukka vai väljä linja.
– Sharia tarkoittaa elämistä harmoniassa Jumalan lain kanssa, ja se on muslimille mitä luonnollisinta, al-Garamaldin moskeijan imaami Ibrahim Mashdub sanoo.
Hän jättää vastaamatta kysymyksiin sharian tiukkuudesta: pitääkö naisten hunnuttautua, saavatko he ajaa autoa ja katkaistaanko varkaalta käsi?
Lähistöllä kahvilaa pitävä 23-vuotias Wail Mohamed pitää vastaamattomia kysymyksiä ongelmana.
– Jokaisella on mielipide, mutta kukaan ei oikeasti tiedä, mistä puhutaan.
– Millaisen sharian me valitsemme? Otetaanko malli Pakistanista, Indonesiasta vai Iranista, Mohammediksi esittäytyvä työtön englannin kielen kääntäjä tivaa.
Maltti on valttia
Muammar Gaddafin tukikohtana tunnetun Bani Walidin nykyinen sotilaskomentaja Omar Mukhtar pitää asiaa selvänä.
– Kaikki libyalaiset haluavat sellaisen sharian kuin Qatarissa tai Arabiemiraateissa. Se luo sodan jälkeen tarvittavaa yhteenkuuluvuutta, hän sanoo.
Qatarin malli, jossa naiset autoilevat ja alkoholikin sallitaan tietyissä rajoissa, tosiaan näyttää libyalaisten suosikilta. Kaikkien mielestä uutta perustuslakia ei kuitenkaan pitäisi naulata Koraaniin.
– Väliaikaishallinto aikoo likimain kriminalisoida meidät ei-uskovaiset, tunnettu lakimies Abdullah Zlitani sanoo. Hänen mukaansa johto koettaa vakuuttaa, että islamista riippumaton perustuslaki estäisi uskonnon harjoittamisen ja edistäisi prostituutiota.
Berbereillä eri linja
Libyan berberivähemmistön Amazigh-järjestön johtaja Fathi Buzakhar on muslimi, mutta hän haluaa erottaa valtion ja uskonnon.
– Demokraattisen valtion rakentaminen edellyttää politiikan ja uskonnon erottamista, mutta väliaikainen hallitus tuntuu unohtaneen sen, Buzakhar sanoo.
Elokuussa julkistettu perustuslakiluonnos ei hänen mukaansa tunnusta berberivähemmistöä eikä sen kieltä. Berbereitä on noin kymmenesosa liki kuusimiljoonaisesta kansasta. Gaddafin aikana vähemmistö pyrittiin sulauttamaan arabiväestöön väkisin.
– Emme ole arabeja ja olemme aina harjoittaneet hyvin maltillista islamin haaraa, ibadilaisuutta. Gaddafi teloitti lähes kaikki pappimme, koska ibadismi kuului identiteettimme symboleihin, Buzakhar kertoo.
Naiset huolissaan
Tulevaisuus pelottaa eniten naisia. Heidän mielestään väliaikaishallinnon johtaja Mustafa Abdul Jalil on viitannut jopa moniavioisuuden sallimiseen.
– Abdul Jalil vakuutti viimeksi Euroopan unionin ulkoministerille Catherine Ashtonille, että Libya omaksuu sharian. On kuitenkin Libyan kansan asia päättää siitä demokraattisesti, kansalaisoikeuksia puolustava Asma Hassan huomauttaa.
Hänen mukaansa Koraani puhuu kyllä sallivasti useiden vaimojen ottamisesta.
– Kirja kuitenkin toteaa, ettei se olisi reilua, mikä tuntuu unohtuvan useimmilta, Hassan sanoo.
Libyassa seurattiin tarkoin Tunisian lokakuisia vaaleja, joissa maltillinen muslimipuolue sai liki 40 prosenttia äänistä.
– Maltillinen islam on luultavasti myös Libyan ainoa ratkaisu uhkaavan kaaoksen torjumiseksi, alueen tilannetta pitkään seurannut Santiago Alba Rico arvioi.
– Puutteistaan huolimatta islamilainen demokratia olisi kuitenkin paljon Gaddafin diktatuuria edistyksellisempi, hän uskoo.
lehti 