”Venäjän laki ei salli sitä, mutta löydämme muita tapoja tukea sorrettua vähemmistöä”, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Aleksandr Lukashevitsh selitti joulukuun alussa.
Kosovon serbien edustajat pettyivät Venäjän päätökseen. He olivat toivoneet, että asia hoidettaisiin erityislailla, kampanjaa johtanut Zlatibor Djordjevic sanoi.
Hänen mukaansa Kosovon albaanien ei tarvitse pelätä rangaistuksia hyökätessään alueen serbien kimppuun, ”mutta he voisivat miettiä kahdesti ennen Venäjän kansalaiseen kajoamista”.
Vuonna 2008 itsenäistyneen Kosovon alle kaksimiljoonaisen väestön enemmistö on albaaneja, joiden välit 100 000 hengen serbivähemmistöön ovat pysyneet kireinä. Albaanit ovat pääasiassa muslimeja ja serbit ortodoksikristittyjä.
Jugoslavian hajoamissotien aikaan Kosovo yrtti irrottautua Serbiasta, mutta yritys murskattiin verisesti. Kosovo siirtyi YK:n hallintaan 1999 Naton pommitettua Serbiaa.
Kosovossa on sen jälkeen murhattu noin tuhat serbiä ja väkivalta leimahtelee aika ajoin.
Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä ja se lupaa puolustaa Kosovon serbien oikeuksia. Serbian hallituksen mielestä kansalaisuuden anominen Venäjältä aiheutti ”tarpeetonta poliittista painetta” Venäjää kohtaan.
Historioitsija Pedrag Popovic pitää kansalaisuusanomusta osoituksena siitä, että ”Kosovon serbit eivät luota enää kehenkään.”
uutiskirje 
