Kolmannes vasemmistopuolue Linken 76 liittopäiväedustajasta ja 11 maapäiväedustajaa on turvallisuusviranomaisten seurannan kohteena. Asialla on sikäläinen suojelupoliisi, Bundesamt für Verfassungsschutz (BfV). Der Spiegelin kerrottua tarkkailusta alkuviikosta siitä nousi julkinen kohu.
BfV:n päällikkö Heinz Fromm vakuutti tiedotusvälineissä, että seuranta perustuu julkisiin lähteisiin, kuten puheisiin, haastatteluihin ja artikkeleihin. Sisäministeri Hans-Peter Friedrich (CSU) puolestaan korosti, että Linken edustajia vain pidetään silmällä eikä heihin kohdisteta tiedustelutoimia.
Nämä lausunnot joutuivat kuitenkin pian häpeään, kun Hans-Werner Wargel, BfV:n päällikkö Niedersachsenin osavaltiossa, ilmoitti, että Linkeen kohdistetaan myös salaista tiedustelua. Se tarkoittaa seurantaa, puhelinkuuntelua ja vastaavia toimia. Hän ei kieltänyt eikä myöntänyt sitä, onko BfV soluttanut Linkeen agenttejaan tiedottajiksi.
Jopa liittopäivien varapuhemies vakoilun kohteena.
Linke on salaisen tiedustelun kohteena myös ainakin seitsemässä muussa osavaltiossa.
Gysi syyttää valehtelusta
Jo aikaisemmin Linken liittopäiväryhmän vetäjä Gregor Gysi on sanonut viranomaisten puhuvan palturia väittäessään, ettei Linke ole salaisen tiedustelun kohteena.
Gysi itse samoin kuin muun muassa liittopäivien varapuhemies Petra Pau ja liittopäiväryhmän toiminnanjohtaja Dagmar Enkelmann ovat saaneet nähdäkseen tiedusteluviranomaisten heistä itsestään laatimia selvityksiä, joissa huomattava osa on mustattu. Kyse on salaisin keinoin hankitusta tiedosta, jota ei paljasteta asianosaiselle.
Myös Bodo Ramelow, Linken ryhmänjohtaja Thüringenin maapäivillä, on joutunut salaisen tiedustelun kohteeksi. Korkein hallinto-oikeus siunasi toimet. Ramelowin valitus on kesken käsittelyn perustuslakituomioistuimessa, jolle myös joukko Linken liittopäiväedustajia on kannellut heihin kohdistuvasta tarkkailusta.
Yleisesti on hämmästelty sitä, että seurannan kohteena ovat pääosin Linken reaalipoliitikot, kuten edellä mainittujen Dietmar Bartsch, Katja Kipping, Jan Korte ja Halina Wawzyniak.
”Mieluummin tehostaa kuin vähentää”
CSU:n jyrkän oikeistolaisen pääsihteerin Alexander Dobrindtin mielestä Linken tarkkailua pitää ”mieluummin tehostaa kuin vähentää”. Aikaisemmin hän on esittänyt harkittavaksi Linken kieltämistä perustuslain vastaisena puolueena.
CDU:n liittopäiväryhmän johtaja Volker Kauder katsoo Linken olevan ”vanhan kaaderin suojapaikka”, Itä-Saksan SED:n seuraajapuolue. Vanhan kaaderin ohella myös nuorempien jäsenten joukossa on ”epädemokraattisia ja perustuslain suhteen vihamielisiä tendenssejä”.
Oikeisto perustelee Linken ja sen edustajien silmälläpitoa ja vakoilua juuri sillä, että puolueessa on demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen vastaisia aineksia. Jopa Linken tuore puolueohjelma viime syksyltä kelpaa perusteeksi.
Ministerit toisiaan vastaan
Liberaalien oikeusministeri Sabine Leutheusser-Schnarrenberger sanoi Süddeutsche Zeitungissa, ettei tarkkailulla saa haitata vapailla vaaleilla valittujen liittopäiväedustajien työtä. ”Jos se todellakin on totta, että pitkäaikaisia liittopäiväedustajia aina liittopäivien varapuhemieheen asti tarkkaillaan, se on sietämätöntä.”
Sisäministeri Friedrich vastasi, että jos Linken liittopäiväedustajia ei pidetä silmällä, ei myöskään uusnatsien, NPD:n, edustajia voida tarkkailla. Linken ja NPD:n rinnastaminen on oikeistossa yleistä. Se herättää ärtymystä ei vain Linkessä, vaan myös demarien ja vihreiden keskuudessa.
Seka Leutheusser-Schnarrenberger että SPD:n puheenjohtaja Sigmar Gabriel arvostelivat turvallisuusviranomaisia resurssien käyttämisestä väärin, kun ne epäonnistuivat täysin uusnatsien Zwickaun solun – liki vuosikymmenen ajan murhiin ja syyllistyneen ryhmän – paljastamisessa.
”Oikealle sokea, vasemmalle herkkä,” näin kommentoi vihreiden liittopäiväryhmän vetäjä Jürgen Trittin Spiegelissä BfV:n toimia ja totesi liittohallituksen olevan kykenemätön toimissaan äärioikeistoa vastaan.
Julkinen kohu ja liittopäivillä keskiviikkona käyty keskustelu saivat sisäministeri Friedrichin lupaamaan, että Linken edustajiin kohdistuvaa tarkkailua harkitaan uudelleen ja kohteena olevien määrää ehkä supistetaan.
Turvallisuuselinten valvonnasta vastaavan liittopäivien valiokunnan enemmistö antoi tukensa seurannan jatkamiselle, mutta edellytti toiminnan periaatteiden ja menettelytapojen selventämistä.
uutiskirje 
