Meksikon mayat pelkäävät pyhien paikkojensa puolesta, kun valtio yrittää houkutella alueelle miljoonia turisteja intiaanikalenterin merkkivuoden varjolla.
Meksikon hallitus julkisti tammikuun puolivälissä Mayamaailma-kampanjansa, joka keskittyy viiteen osavaltioon, Campecheen, Chiapasiin, Quintana Roohon, Tabascoon ja Yucatániin.
Intiaanijärjestöt valittavat, että niiltä ei kysytty mitään kampanjaa suunniteltaessa.
– Meitä ei ole kuultu. Hankkeesta hyötyvät vain liikeyritykset. Meidän juuremme, kulttuurimme ja tapamme jäävät kaupallisuuden varjoon, sanoo Artemio Kaamal, joka johtaa Kuxa’ano’on-mayajärjestöä.
Meksiko sijoittaa kampanjaan liki 40 miljoonaa euroa. Sen avulla aiotaan houkutella Mayamaailmaan 52 miljoonaa koti- ja ulkomaista matkailijaa ja kerätä 11 miljardin euron tulot. Houkuttimina käytettään niin arkeologiaa, astronomiaa kuin gastronomiaakin.
Merkittävä päivä
Maailman kiinnostuksen mayakulttuuriin uskotaan kasvavan tänä vuonna, sillä 21. joulukuuta on heidän kalenterissaan erityinen päivä, eräiden tulkintojen mukaan jopa maailmanloppu.
Mayojen ajanlaskussa on meneillään 13 Baktún -niminen ajanjakso, joka päättyy joulukuussa talvipäivänseisaukseen. Jakso alkoi 11. elokuuta vuonna 3114 ennen ajanlaskun alkua. Sen päättymistä seuraa uusi 144 000 päivää pitkä kausi.
– Haluamme tehdä selväksi, että kyse ei ole mistään folklore-spektaakkelista, vaan historian kulusta ja henkisestä perinnöstä, Meksikon alkuperäiskansojen matkailuverkoston (Rita) puheenjohtaja Cecilio Solís sanoo.
Vuonna 2002 perustettuun Ritaan kuuluu 160 intiaanien pyörittämää yritystä, joissa työskentelee 5 000 henkeä. Solísin mukaan verkosto on jätetty ulos valtion kampanjasuunnitelmista.
Syrjitty vähemmistö
Meksikon vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan maan 112 miljoonasta asukkaasta on intiaaneja 6,6 miljoonaa, joista mayoja 786 000.
Alkuperäiskansojen järjestöt sanovat luvuksi yli kymmenen miljoonaa. Suurin ryhmä ovat maata ennen 1500-luvun espanjalaisvalloitusta hallinneet asteekit. Taiteestaan ja tähtitieteestään tunnetuilla mayoilla on ollut vahva asema maan kaakkoisosissa.
Vuonna 2010 tehty valtakunnallinen kysely paljasti, että etniset vähemmistöt kärsivät eniten syrjinnästä, köyhyydestä ja valtion tuen puutteesta.
uutiskirje 
