Vihaiset puhvelit ovat viime aikoina säikytelleet kyläläisiä Burkina Fasossa. Se on oire läntistä Afrikkaa koettelevasta vesipulasta, joka uhkaa ajaa ihmiset ja villieläimet vastakkain.
– Kaksi puhvelia kävi paikallisen viljelijän kimppuun, minkä jälkeen eläimet jäivät norkoilemaan Dorongoun kylän liepeille, alueella asuva Arzouma Tindano kertoo.
– Emme ole nähneet tällaista aiemmin, mutta luonnonpuiston viranomaiset selittivät sen johtuvan vesipulasta, hän jatkaa.
Kuivuus ei piinaa pelkästään eläimiä. Burkina Fason viranomaiset ennustavat ruokapulaa puoleen maan hallintoalueista tänä vuonna.
Maan ympäristöministeriö varoittaa, että ihmisten ja villieläinten yhteenotot vedestä yleistyvät varsinkin itäisellä Bogandén alueella.
Harvinaisia asukkaita
– Riittävä veden saanti on erityisen tärkeää suurille nisäkkäille, Burkina Fason luonto- ja metsästysasioiden johtaja Urbain Bélemsobgo sanoo.
– Pysyvä vesilähde pitää löytyä normaalioloissa kymmenen kilometrin säteeltä. Nyt luonnonpuistossa joutuu kulkemaan 30 tai 50 kilometriä löytämättä mitään, Pierre Kafando kertoo.
Hän johtaa Burkina Fason puoleista osaa W Regional Parkista. Sen 10 000 neliökilometrin ala ulottuu myös Beninin ja Nigerin puolelle.
Puisto kuluu YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintökohteisiin. Siellä on Länsi-Afrikan suurin, lähes 3 000-päinen norsukanta. Alueella elää myös noin 15 000 afrikanpuhvelia, sekä antilooppeja ja kissaeläimiä, kuten leopardeja, leijonia ja gepardeja.
Puiston asukkaisiin kuuluvat myös erittäin uhanalainen afrikanvillikoira sekä noin 450 lintulajia.
Sade jäi niukaksi
Puistoa johtava Kafando kertoo, että vähäisten sateiden aiheuttama kuivuus on jo tappanut huolestuttavia määriä apinoita ja pieniä antilooppeja.
– W-puisto saa normaalisti 950 millimetriä sadetta vuodessa, mutta nyt se jäi 600–650 milliin. Valtaosa vesilähteistä on kuivunut ja tilanne on katastrofaalinen, hän sanoo.
Seudun maanviljelijät saavat valtiolta pieniä taloudellisia kannustimia villieläinten suojeluun. Eläinten hyvinvointia valvovat puiston riistanvartijat ja kaupalliset toimijat, joilla on lupa järjestää metsästystä tietyillä alueilla.
Selviytymisvaisto ajaa norsut kaivelemaan kuivia joenuomia vettä löytääkseen. Kafandon mukaan kuopat saattavat koitua kohtaloksi niihin juuttuville puhveleille.
Porakaivoja hätälainoilla
Jano ajaa eläimiä myös puiston ulkopuolelle.
– Leijonat poistuvat puistosta ja tulevat syömään viljelijöiden aaseja. Moni asukas valittaa norsujen tuhonneen viljavarastonsa, Tapoan maakunnan ympäristöjohtaja Célestin Zida sanoo.
Burkina Fason valtio ja jotkut metsästysyritykset alkoivat viime vuoden lopulla tehdä kuivuusalueelle aurinkovoimalla toimivia porakaivoja.
Maailmanpankki rahoittaa puolen miljoonan euron hätälainalla 30 kaivon rakentamisen ja vanhojen kaivojen korjausta. Lisäksi vuokrataan säiliöautoja kuljettamaan vettä kuivuneisiin lampiin, Bélemsobgo sanoo.
Euroopan unioni on luvannut 13 miljoonaa euroa luonnonpuiston vesihuollon kohentamiseen ja matkailun edistämiseen seuraavien viiden vuoden aikana, hän jatkaa.
– Meidän on tehtävä kaikki voitavamme näiden eläinten suojelemiseksi. Jos menetämme ne, jotkut lajit katoavat kokonaan, Zida painottaa.
uutiskirje 
